Tulevaisuudessa meitä hoidetaan yksilöinä

Minilabra älypuhelimessa, personoituja lääkkeitä, hoidon sijaan ennaltaehkäisyä, keinoälyä, teknologiaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien työssä. Digitalisaatio mullistaa terveydehuollon radikaalisti lähitulevaisuudessa.

Teksti: Matti Lintulahti, kuvat: iStockphoto, Henri Kuokka

Yhdysvaltalainen Turntable Health valittiin vuonna 2014 terveydenhoitoa mullistavaksi startupiksi, jonka tavoitteena on yhdistää lääkärit, hyvinvointivalmentajat sekä ravitsemuksen ja mielen hoito ihmisten kokonaisvaltaiseksi terveydenhoidoksi.

“Turntable Healthissä lähestytään ihmisen hyvinvointia kokonaisuutena eikä yksi vaiva kerrallaan. Siinä panostetaan alkuvaiheeseen ja ennaltaehkäisyyn toisin kuin nykyisessä terveydenhoidon mallissa”, Sitran projektijohtaja Tuula Tiihonen kertoo. Hän kiertää maailmaa terveydenhuollon kansainvälisten trendien perässä ja tuo niitä Suomeen.

Sitran Tuula Tiihonen kannustaa maakuntia luomaan soten yhteydessä innovaatiorahastoja auttamaan startuppeja kehittämään uudenlaisia digitaalisia terveyspalveluja.

Turntable Health on myös esimerkki siitä, kuinka vaikea muutosta on saada aikaan. Terveydenhoidon nykyinen rahoitusjärjestelmä kaikkialla maailmassa kannustaa yksittäisten sairauksien hoitoon eikä niiden ennaltaehkäisyyn.

Turntable Health ei pystynyt kolmessa vuodessa löytämään kannattavaa liiketoimintamallia ja joutui sulkemaan kehutun klinikan tämän vuoden tammikuussa.

“Raha määrää paljon terveydenhoidossa juuri nyt. Suomessa maakunnat voisivat luoda soten yhteydessä innovaatiorahastoja auttamaan startuppeja kehittämään uudenlaisia digitaalisia terveyspalveluja, liiketoimintamalleja ja kaupallistamista.”

“Toimijoita tulisi kannustaa tuottamaan terveyttä pitkällä aikavälillä sen sijaan että niitä kilpailutetaan tuottamaan yksittäisiä toimenpiteitä”, Tiihonen ehdottaa.

Ennaltaehkäisy ja itsensä mittaaminen trendinä

Ennaltaehkäisy ja ennakoiva terveydenhoito on taloudellisista esteistä huolimatta maailmalla ja Suomessa voimakkaasti kasvava trendi. Biohakkerit ja oman itsensä mittaaminen hyvinvointirannekkeilla on yksi osa tätä trendiä.

Terveyden kannalta tärkeitä arvoja seurataan mittauslaitteilla, jotka yhdistetään omaan älypuhelimeen. Näin saadaan tarkkaa dataa, jota voidaan siirtää myös eteenpäin, esimerkiksi lääkärille.

“Suomessa sote on vain 20-30 prosenttia ihmisten hyvinvoinnista. Ihmisten terveys on paljon laajempi kokonaisuus. Terveysvaikutusten ja säästöjen aikaan saamista pitää miettiä paljon kokonaisvaltaisemmin”, Tiihonen sanoo.

 

 

“Mietimme Sitrassa terveyden hyvinvointianalyytikon koulutusta ja roolia lääkärien ja potilaiden välissä. Voisiko hyvinvointianalyytikko tai -valmentaja analysoida kaiken potilaan tiedon ja antaa suositukset niin kokonaisvaltaiseen hoitoon kuin ennaltaehkäisyyn, Tiihonen pohtii.

Ehkä jotain päivänä huolehdimme hyvinvointivalmentajien avulla itsestämme yhtä hyvin kuin autostamme: tarkkailemme vointia jatkuvasti mittareiden avulla ja teemme kokonaisvaltaisempia terveyskartoituksia säännöllisesti.

Älypuhelimet edistävät terveydenhuollon vallankumousta

“Vuoteen 2020 mennessä maailman väestöstä lähes 70 prosentilla on älypuhelin. Afrikassa tämä luo paljon uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Tansaniassa pohditaan koko potilastietojärjestelmä rakentamista kevyeen älypuhelimilla käytettävään muotoon”, Tiihonen kertoo.

Älypuhelimet mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa jokaisen taskusta löytyy minilaboratorio, joka mahdollistaa perustestit ja anlyysit. “Jo nyt matkapuhelimen kameralla voi tunnistaa ihosyövän esiasteen”, Tiihonen kertoo.

“Olemme juuri nyt Suomessa kärkimaita, miten mobiilisovelluksia saadaan käyttöön”, Tiihonen kertoo.

Suomalaisia esimerkkejä ovat muun muassa KardioKompassi sepelvaltimotaudin ennakointiin, Noona rintasyöpäpotilaiden kuntoutushoitoon ja Elisan etämittaus verenohennuslääkettä saaville potilaille. Etämittauksen avulla laboratoriokäynnit vähenevät merkittävästi, mikä säästää terveydenhuollon kustannuksia jopa 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Elisa Etämittaus -palvelun avulla varfariini-verenohennuslääkitystä käyttävät potilaat voivat seurata lääkityksensä tasapainoa kotona tehtävien mittausten avulla. Älypuhelinsovellus lähettää mittaustulokset automaattisesti hoitohenkilökunnan tietoon.

“Varfariini-lääkitystä saavien potilaiden etämittaus on hyvä esimerkki, miten digitalisaation avulla muutetaan toimintatapoja, helpotetaan potilaiden arkea ja saadaan isoja taloudellisia säästöjä“, Tiihonen sanoo.

“Vuoden terveysinnovaatioksi valittu Noona taas on hyvä esimerkki miten digitalisaatio mahdollistaa aivan uudenlaisen osallistamisen. Ennen kotiutettu rintasyöpäpotilas on jäänyt aivan yksin. Nyt hän pystyy sovelluksen avulla kertomaan kivusta ja hoidon onnistumisesta ja olemaan tarvittaessa yhteydessä lääkäriin”, Tiihonen kertoo.

Vain helppokäyttöiset palvelut otetaan käyttöön

“Singaporesta tullaan Suomeen asti ihmettelemään, miten me saamme digitaalisia palveluja terveydenhuollossa käyttöön. Aikaisemmin terveydenhuollon digitaaliset sovellukset ja tietojärjestelmät ovat olleet liian vaikeita käyttää. Nyt olemme päässeet tilanteeseen, jossa sovellukset ovat oikeasti helppokäyttöisiä ja auttavat arjessa”, Tiihonen kertoo.

Rochen Diagnostics Oy:n toimitusjohtaja Timo Niskanen esitteli Elisan Digitaalinen terveys -seminaarissa menestysesimerkin digitaalisuuden helpottamasta elämästä. Videoyhteydellä puhunut Esa Karjalainen toteutti useiden aivoinfarktien jälkeen verenohennuslääkityksen etämittauksen avulla Tahdonvoimaa 5000 km -pyörämatkan.

 

Hämeenlinnan ainutlaatuinen virtuaaliklinikka Minunterveyteni.fi on erinomainen esimerkki tästä.

“Sen suurin käyttäjäryhmä ovat 66-70-vuotiaat ja heiltä on tullut hyvää palautetta siitä”, Tiihonen kertoo. Vaikka epäiltiin, että vanhemmat ihmiset eivät osaa toimia netissä, käytäntö on osoittanut toisin.

“Helppo käyttäjäkokemus on tärkein onnistumisen tekijä digitaalissa terveyspalveluissa. Ja käytön pitää olla helppoa potilaiden lisäksi myös terveysalan ammattilaisille”, Tiihonen tiivistää. Jos ammattilaiset eivät sitoudu uusien digitaalisten terveyspalvelujen käyttäjiksi, muutosta ei saada aikaan.

Parhaillaan Hämeenlinnan virtuaaliklinikan oppeja laajennetaan koko Suomeen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA -hankkeen avulla. ODAssa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palvelukokonaisuus kaikkien kuntalaisten käyttöön.

Lääkäreille “Tripadvisor”-tyyppinen arviointipalvelu

Omahoidon ja potilaiden vallan kasvu on iso muutos terveydenhuollon ammattilaisille. “Varmasti lääkärien työnkuva muuttuu ja lääkäreistä tulee enemmän ihmisten omien mittauslaitteiden datan tulkitsijoita ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilaisia”, Tiihonen uskoo.

“Yhdysvalloissa on  jo paljon sairaanhoitajavetoisia pikaklinikoita. Metroasemilla ja kauppakeskuksissa voisi olla terveysbokseja, joissa voisi tehdä perusmittauksia ja olla videoyhteydessä sairaanhoitajaan tai lääkäriin”, Tiihonen kertoo nousevista trendeistä maailmalla. Suomessa apteekit perustavat Terveyspisteitä, jotka tarjoavat sairaanhoitajapalveluita.

“Digitalisaatio tekee terveydenhuoltoa näkyväksi. Mehiläinen avasi ensimmäisenä Suomessa lääkärien palveluarvioinnin. Tulevaisuudessa syntyy terveydenhoidon tripadvisoreita, joissa potilaat arvioivat saamansa hoidon ja joka vaikuttaa minkä palveluntarjoajan lääkäripalveluja haluamme käyttää”, Tiihonen ennakoi.

Keinoäly ja nanorobotit lääkärien avuksi

Keinoäly auttaa jo lääkäreitä tekemään hoitopäätöksiä. HUS:n keskosten hoidossa keinoäly pystyy datan perusteella ennakoimaan keskoselle vaarallisen bakteeritulehduksen lääkäreitä nopeammin.

HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkasen mukaan keinoäly pystyy jo nyt ennakoimaan keskosten vaarallisen bakteeritulehduksen selvästi lääkäreitä nopeammin.

“Keinoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen terveydenhoidossa vaatii paljon työtä ja yhteistyötä lääkärien, analyytikoiden ja koodaajien välillä, HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoi Elisa-akatemian Digitaalisen terveyden tulevaisuus -seminaarissa.

Hurjemmalta tulevaisuudelta kuulostavat nanorobotit lääkepillereiden sisällä annostelemassa lääkeaineita nykyistä täsmällisemmin. “Yhdysvalloissa näitä testataan ja teknologia on jo olemassa”, Tiihonen kertoo.

“Ihon alle laitetaan sensoreita jotka mittaavat solutason muutoksia ja jotka hälyttävät muutoksista kännykkään. Tällaisia pilotteja on jo sairaaloissa ja ne tulevat ensimmäisenä kroonisesti sairaiden hoitoon. Koska tiedämme yhä enemmän ihmisten geeneistä ja soluissa tapahtuvista muutoksista, tekniikka ei ole enää niin vaikeaa”, Tiihonen kertoo.

Geenitieto tulee osaksi terveydenhoitoa

Meidän kunkin oman geenitiedon hyödyntäminen osana terveydenhoitoa on iso seuraava askel. KardioKompassin sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä geenitieto on jo tärkeä osa. “Sepelvaltimotaudissa geenit määräävät puolet taudin riskistä”, Tiihonen kertoo.

Monen lääkkeen teho on kiinni ihmisten geeneistä. “Jo nyt lääkäreiden kannattaisi tiettyjen lääkkeiden kohdalla määrätä geenitestit lääkkeiden sopivuuden ja annostuksen arvioimiseksi. Yksittäisten geenien testaaminen on jo niin edullista”, Tiihonen kertoo. Tällöin ei potilaan tarvitse syödä turhaan lääkkeitä, jotka eivät kunnolla vaikuta.

Tulevaisuudessa lääkkeet ja hoito määrätään yhä yksilöllisemmin meidän kunkin geenitiedon perusteella.