Aina kun tietokone käynnistetään tai älypuhelin avataan, syntyy yhteys tietoliikenneverkkoon. Kaikki sovellukset toimivat verkossa ja nyt myös yhä useampi laite on kytketty nettiin – turhaan ei puhuta käsitteestä Internet of Everything.
Automaatiota ja analytiikkaa hyödyntävä älykäs verkkoarkkitehtuuri on digiloikan ponnahduslauta.
Kun Ciscon teknologiaratkaisujen Suomen ja Baltian johtaja Ilpo Mäkinen aloitti uraansa tietoverkkojen parissa, keskityttiin liitettävyyteen: toimipisteitä ja tietokoneita yhdistettiin verkon välityksellä toisiinsa tiedonkulun nopeuttamiseksi. Sitten seurasi konvergenssivaihe, jossa yhdistettiin useampia toiminnallisuuksia ja ratkaisuja.
Nyt ollaan siirtymässä kolmanteen vaiheeseen – oivalluksiin.
Jotta liiketoiminnan digitalisointi on mahdollista, vaaditaan tietoverkolta kykyä kerätä ja yhdistellä tietoa ja tehdä sen pohjalta älykkäitä päätelmiä.
Tietoverkkojen automaatio nopeuttaa palvelujen käyttöönottoa, vähentää virheitä, alentaa kustannuksia ja parantaa käyttökokemusta.
”Monessa organisaatiossa ei tulla edes ajatelleeksi, kuinka paljon tietoverkoille asetetut vaatimukset ovat viime vuosien aikana muuttuneet. Tämä on suurin yksittäinen syy siihen, että digitalisaation valtaisat mahdollisuudet uhkaavat jäädä hyödyntämättä – konnektiviteetti ei enää ole riittävä tietoverkon ominaisuus. Ja tämä on akilleen kantapää hyvin monelle suomalaisyritykselle ja julkisen sektorin toimijalle”, Ilpo Mäkinen haastaa.
Tietoverkkonsa avulla organisaatio mukautuu toimintaympäristön muutoksiin ja hyödyntää tehokkaasti digitalisaation tuomat tilaisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Tai sitten ei.
”Jos perusta ei ole kunnossa, on digiloikkaa turha tavoitella. Liiketoiminnan transformaatio vaatii myös digitaalisesti valmiit verkot. Ne selkeyttävät IT-asiantuntijoiden verkon operointia ja antavat valmiudet nopeampaan innovointiin”, Mäkinen sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä pitkälti myös tietoisuuskysymys: digitalisaatio on vielä monelle organisaatiolle uusi ja myös pelottava asia. Kun siihen vihdoin havahdutaan, kaiken on tapahduttava niin nopeasti, ettei pohjan pitävyyteen aina malteta kiinnittää huomiota. Tästä löytyy valitettavasti myös monia elävän elämän esimerkkejä.
Ilpo Mäkisen missio on auttaa asiakkaita sopeutumaan digitalisaatioon suunnitelmallisesti, ja kääntämään sen haasteet mahdollisuuksiksi.
Ciscon toiminta on muuttunut yhä korostuneemmin monialaiseen asiantuntijuuteen perustuvaksi ratkaisuliiketoiminnaksi. Tietoverkkojen digivalmiuteen viemisen tueksi Cisco on kehittänyt Digital Ready Network -konseptin, joka tarjoaa viitekehyksen ja käytännön työkaluja tietoverkkojen kehitystyön tueksi.
Muutos ja miten se tehdään
Elisa ja Cisco ovat yhdistäneet voimansa tietoliikennepalveluiden tarjoamisessa. Kantavana ajatuksena on nimenomaan muutoksen mahdollistaminen: digitaalisesti valmis verkkoarkkitehtuuri antaa tulevaisuudenkin ratkaisuille vahvan perustan.
Tietoverkkojen kehityskaaren ja nykymahdollisuudet perusteellisesti tunteva Ilpo Mäkinen listaa kolme konkreettista keinoa, joiden avulla hyötyjä pystytään saavuttamaan nopeastikin.
1. Automaatioasteen lisääminen
Kone osaa tehdä saman asian miljoona kertaa tekemättä virhettä – prosessit tehostuvat ja kulut pienentyvät. Älykäs tietoverkko osaa myös priorisoida toimintoja niin, että tärkeillä asioilla – kuten esimerkiksi johtokunnan videoneuvottelu – on aina riittävä kapasiteetti käytössään, tarvittaessa alemman palveluluokittelun saaneiden sovellusten – kuten kissavideoiden katselu Facebookissa – kustannuksella.
Koneoppimista hyödyntämällä tietoverkko oppii omasta toiminnastaan, ja pystyy varoittamaan etukäteen lähitulevaisuudessa häämöttävistä ongelmista. Se voi muuttaa itse konfiguraatioitaan joko estämään ongelman tai kertomaan, mitä pitää tehdä vahinkojen välttämiseksi.
2. Analytiikan hyödyntäminen
Älykäs tietoverkko näkee reaaliaikaisesti, mitä verkossa tapahtuu. Tämän datan perusteella voidaan tehdä pitkälle meneviä analyysejä ympäristöstä ja käyttäjistä. Ja kun dataa yhdistetään muista järjestelmistä saatavaan tietoon, on maaperä otollinen kokonaan uusille oivalluksille ja palveluille.
Esimerkiksi kivijalkakaupan tietoverkko pystyy laskemaan, kuinka monta ihmistä kaupan ohi kulkee, moniko astuu liikkeeseen, mikä on heidän kulkureittinsä ja missä he pysähtyvät. Kun tämä tieto osataan analyyttisesti yhdistää meneillään oleviin kampanjoihin ja myynnin määrään eri päivinä ja kellonaikoina, saadaan uutta käyttöpääomaa liiketoiminnan ohjaamiseen.
3. Tietoturvan parantaminen
Älykkäiden tietoverkkojen tarjoaman hyvän havainnointikyvyn ja näkyvyyden avulla verkon vääryydet pystytään huomaamaan nopeasti. Jos esimerkiksi työntekijä siirtää keskellä yötä huikeita tiedostoja VPN:n yli ulkomaille – eikä tällaista ole ennen tapahtunut – voidaan kyseinen kone siirtää automaattisesti karanteeniverkkoon ja lähettää IT-osastolle ohje tarkistaa asia välittömästi.
Roolipohjaisen segmentoinnin avulla käyttäjät ja laitteet voidaan määrittää omiin ryhmiinsä, joille on omat säännöt. Kun esimerkiksi taloautomaatioon liittyvät laitteet voivat keskustella ainoastaan taloautomaatioon liittyvien sensoreiden kanssa, ylikuormituksen ja tietoverkon haltuunottojen kaltaiset riskit vähenevät.
Ilpo Mäkisen mukaan älykkäiden tietoverkkoratkaisujen käyttöönotto on jo kansallisen kilpailukykymme edellytys. Tärkeintä on edetä ajatuksella ja askel kerrallaan.
”Kaikki lähtee nykytilanteen ymmärtämisestä. Sitten on määriteltävä tulevaisuuden tahtotila – mitä halutaan saavuttaa ja missä aikataulussa. Tavoitteiden perusteella voidaan sitten määrittää välivaiheet ja eri aikajaksojen valmiusasteet – askel kerrallaan rakennetaan verkkoratkaisu, joka huomioi sekä teknologisen kehityksen että yrityksen tavoitteet ja resurssit.”
Tutustu Elisan tarjoamiin tietoverkkopalveluihin.
Lue myös
Älykäs tietoverkko mukautuu digitalisaation vaatimuksiin
NIS2-direktiivi: Miten yritys voi valmistautua?
Kaikki artikkelit