Terveydenhuollon ja teknologian yhteinen kieli

Telelääketiede toimii tulkkina terveydenhuollon ja teknologian välissä. Vielä muutama vuosi sitten telelääketiede tarkoitti videoneuvotteluja potilaan ja ammattilaisen välillä. Nyt hyödynnetään tekoälyä, ja erilaiset etämittaukset helpottavat potilaiden arkea. Tavoitteena on löytää sekä henkilökuntaa että potilaita helpottavia teknisiä ratkaisuja.

Telelääketiede astui kehiin, kun lääketieteelliseen tarkoitukseen liittyvää tietoa piti alkaa siirtää sähköisesti. Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen eli EPTEKin toiminnanjohtajan Sami Perälän mukaan telelääketieteen tarjoamat hyödyt ovat valtavia.

”Potilaat ovat valmiita terveydenhuollon etäyhteyksille. He oikeastaan jo vaativat niitä. Esimerkiksi sen sijaan, että diabeetikko-potilas joutuu matkustamaan 100 kilometriä kontrollikäynnille, hän voi hoitaa asian kotoaan tai työpaikaltaan videoyhteyden välityksellä. Terveydenhuollon henkilökunnan tehokkuus taas lisääntyy, kun aikaa jää käytettäväksi huomattavasti enemmän etäyhteyksien ansiosta. ”

EPTEK on alueellinen kehittämisorganisaatio, joka pyrkii luomaan uusia toimintatapoja ja osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tietotekniikan hyödyntämisen kautta. Tänä kesänä EPTEK juhli 20-vuotista taivaltaan. Sami on ehtinyt olla mukana toiminnassa lähes koko tämän ajan.

”Aivan aluksi keskityimme saamaan videoneuvottelun yleistymään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Jo tämä tekniikka oli hyödyllinen: lääkärit pystyivät esimerkiksi kuuntelemaan kaukana järjestettyjä luentoja työpaikallaan. Tästä on kuitenkin menty eteenpäin melkoisilla harppauksilla. ”

Telelääketieteen keskus

20 vuoden aikana EPTEKistä on kehittynyt kansainvälisesti tunnettu hankeorganisaatio, jonka moniammatilliseen tiimiin kuuluu niin insinöörejä kuin sairaanhoitajiakin. Tällä hetkellä organisaatio pyörittää useita hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi sotekoulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon matkustamiseen ja nuorten kouluterveydenhuollon edistämiseen.

Kenties tärkein hanke on Nordic Telemedicine Center eli Telelääketieteen keskus. Telelääketieteen keskus on kodinomainen tila, jossa ihmiset voivat käydä tutustumassa kotona asumista tukeviin teknologioihin. Tilassa on nähtävillä esimerkiksi Elisan etämittaus-älypuhelinsovellus, jonka avulla voidaan helpottaa sairauksien kuten diabeteksen tai astman hoidon seurantaa huomattavasti.

”Keskuksen avulla pystymme konkreettisesti näyttämään meidän vahvuutemme. Olemme jo parikymmentä vuotta tehneet kotona asumisen tukemiseen liittyviä hankkeita ja nyt voimme esitellä, mihin kaikkeen teknisiä laitteita voidaan soveltaa ja miten ne toimivat”, kertoo Sami.

Teknologia on osa kokonaisuutta

”Potilaiden hoito on monimutkainen kokonaisuus, jossa teknologia on vain yksi osa ratkaisua. Teknologia voi tuoda vastauksen moneen haasteeseen, mutta ilman työntekijöiden oikeaa asennetta ja organisaation toimivia prosesseja tämä vastaus jää vajaaksi”, toteaa Sami.

Verkko, sovellukset ja laitteet ovat kehittyneet niin nopeasti, että Samin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuminen ei enää ole kiinni teknologiasta vaan nimenomaan prosessien kehittämisestä.

”Esimerkiksi etämittaus on jo mahdollista, mutta sen ottaminen laajaan käyttöön vaatii suuria muutoksia. Nyt onkin se aika, jolloin prosesseja pitäisi luoda nopeaan tahtiin. Muutokset ovat kuitenkin niin valtavia, että ne eivät tapahdu kädenkäänteessä.”

Vielä paljon kehitettävää

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on lukuisia osa-alueita, jotka uudistuvat digitalisaation ansiosta. Esimerkiksi kotihoitaja voi saada listan päivän potilaista suoraan kännykkäänsä ja kirjata hoidon tiedot saman sovelluksen avulla suoraan sairaalan järjestelmään”, pohtii Sami.

Useiden jo olemassa olevien teknologioiden hyödyllisyys on Samin mukaan työntekijöillä tiedossa, mutta ne eivät kuitenkaan ole vielä kovinkaan monessa paikassa käytössä. Haasteena on myös tekniikan ja sovellusten paljous: mitä kannattaa ja mitä ei kannata ottaa käyttöön?

”Organisaatioiden kannattaa suunnitella muutokset huolellisesti, jotta niistä muodostuva kokonaisuus on toimiva ja tehokas. Esimerkiksi kaikki sovellukset eivät suinkaan pelaa yhteen. Tässä EPTEKin kaltaiset kolmannet osapuolet ovat hyvä apu: me voimme huolehtia siitä, että terveydenhuollon ja teknologian toimijat puhuvat samaa kieltä”, tiivistää Sami.

Nämä asiat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kannattaa pitää mielessä:

  1. Hyödyt vievät aikaa: Kun kyseessä on iso organisaatio ja säännelty ala, voi tuntua turhauttavalta toimia niin teknologian kuin politiikankin asettamien ehtojen rajoissa. Uudistukset ovat kuitenkin hyödyllisiä, vaikka nämä hyödyt eivät konkretisoituisikaan saman tien.
  2. Luota asiantuntijoihin: Jos edessä on iso kehityshanke ja vaikuttaa siltä, etteivät omat resurssit riitä, kannattaa hakea apua kolmannelta osapuolelta. Ulkopuolinen toimija voi keskittyä sovittamaan yhteen organisaation tarpeet ja toimivan tekniikan.
  3. Mieti kokonaisuutta: Vaikka uudistuksia joutuukin tekemään pala kerrallaan, samalla on tärkeää pitää lopullinen päämäärä selkeästi mielessä. Eri teknologioiden on oleellista muodostaa toimiva kokonaisuus.

opas-icon

Lataa terveydenhuollon digitalisoinnin opas

Opas kertoo etämittauksen toiminnasta ja mahdollisuuksista
eri terapia-alueilla. Tämä opas on tarkoitettu etenkin terveydenhuollon ammattilaisille, mutta myös muille, jotka ovat kiinnostuneita etämittauksesta ja terveydenhuollon digitalisoinnista.

LATAA OPAS