Blogi: Tee-se-itse IoT?

Ei liene kovin väärin arvata, että melkeinpä jokaisessa yrityksessä mietitään digitalisaatiota. Siis sitä, kuinka uuden tekniikan mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää oman liiketoiminnan kehittämiseen tai tehostamiseen. Ja hyvä niin.

Omassa työssäni olen kuitenkin havainnut, että moni organisaatio löytää turhan nopeasti tien digitalisaation keinoista itse teknologiaan, johon uppoudutaan sitten täysillä. Toimintamalli johtaa usein siihen johtopäätökseen, että IoT:ssa on kyse teknologiasta, jota tukeva osaaminen pitää hankkia itselle. Kunhan meillä on alusta ja tekijät, niin voimme alkaa tositoimiin.

Tällä tiellä yrityksen sisälle synnytetään IoT-teknologiaosasto, jonka tehtävä on pitää tuotantotekniikka iskussa. Investoinnit tietoliikenteeseen, ohjelmistoihin, lisensseihin ja laitteisiin tehdään perinteisen kaavan mukaan, huolella valmisteltuna ja hankintaosaston kilpailuttamana. Touhua riittää ja innostus uuden tekniikan ympärillä on käsin kosketeltavaa.

Kukapa ei haluaisi olla mukana keksimässä pyörää?

Teknologian kanssa touhuamalla kulutetaan kuitenkin sekä aikaa että johdon fokusta asioihin, joihin usein on ratkaisut jo olemassa. Tämä aloittamiseen kuluva aika, usein helposti kokonainen vuosi, onkin tee-se-itse-mallin kriittisin ongelma. Sen aikana ratkaisukeskeiset kilpailijat ovat karanneet kauas ja soveltavat saamiaan oppeja jo palvelunsa tai tuotteensa seuraavaan versioon.

Ketterästi toimiva organisaatio keskittyy miettimään mitä digitalisaatiolla oikeastaan tavoitellaan, tekee kokeiluja ja oppii niistä. Menestys ei synny teknologian hamstraamisesta vaan sen älykkäästä soveltamisesta, joten valtaosa ajattelusta ja työpanoksesta tulisi keskittyä jälkimmäiseen. Teknologian ja työvälineet hallitseva kumppani voi hoitaa loput.

Uskon vakaasti, että muodikkuudestaan huolimatta IoT ei eroa teknologiaosaamisen ja operoinnin mielessä perinteisestä IT:stä millään tavoin. Ulkoistettu I(o)T-palvelu vapautta organisaation siihen, mitä se parhaiten osaa. IoT-teknologian ja operoinnin ulkoistaminen pitää ajatuksen fokuksessa eli liiketoiminnassa ja sen tehostamisessa. Sillä siellä se kuningasajatus lopulta aina syntyy.

Niin IT- kuin IoT-kumppanin tehtävä on varmistaa, että palvelu ja sen alla oleva alusta kehittyvät koko ajan. Hyvä kumppani tarjoaa soveltamisideoita ja osaa myös sparrata ajatuksia käytäntöön, laajan kokemuksensa turvin.

Jokaisella strategiakurssilla opetetaan kysymään klassikkokysymys: make or buy. Se kysymys on edelleen ratkaisevan tärkeä.

Englanninkielinen kirjoitus julkaistu aiemmin Distencen uutiskirjeessä.

 

Kirjoittanut

Markku Hollström on Elisan IoT-hankkeesta vastaava johtaja, jonka mielestä digitaalinen maailma avaa valtavia mahdollisuuksia niin Suomelle, suomalaisyrityksille kuin jokaiselle suomalaiselle.