Pidä huolta uudistumisestasi: Uudistumiskyky vaatii myös muutoshalukkuutta

Valion tietohallintojohtajana työskentelevä Juha Penttilä on vaihtanut työtehtävää tasaisin väliajoin. Hän pitää huolen uudistumisestaan vaihtelunhaluisen luonteensa ja rehellisen itsetutkiskelun avulla

Jos tietosanakirjaan pitäisi keksiä määritelmä uudistujalle, selitys olisi lyhyt mutta ytimekäs: Juha Penttilä.

Valion tietohallintojohtajana työskentelevä Penttilä on vaihtanut urallaan työtehtävää keskimäärin viiden vuoden välein. Eivätkä syynä ole olleet potkut. Nykyisen työnantajansa Valion palkkalistoilla Penttilä on ollut viimeiset 20 vuotta.

”Kyllä se kieltämättä uudistumiskykyä vaatii. Vaikka laaja-alaisesta kokemuksesta on apua, jokainen työtehtävä on aina opeteltava alusta asti”, Penttilä miettii.

Työelämässä halu uudistua mahdollistaa liikkeen kohti yhä haastavampia tehtäviä. Samalla se vaatii usein myös liikettä maantieteellisesti. Penttilä ei meinaa pysyä laskuissaan mukana kun hän ynnää pelkästään Valiolla kiertämiään kaupunkeja.

Se ei onnistuisi, jos Penttilä kokisi muutoksen uhkana. Hän näkee uudistumisen mahdollisuutena, jopa välttämättömyytenä.

”Olen luonteeltani sellainen, että kokisin uhkana ennemminkin sen, jos alkaisin jämähtää paikoilleni. Jos alkaa rutinoitua liikaa, asiat alkaa helposti nähdä kyynisesti, eikä homma enää toimi.”

Liiketaloudesta uusi näkökulma tietohallintoon

Nuorena Juha Penttilä opiskeli meijeriteknikoksi, ja ensimmäinen työpaikka Valiolla löytyi Nilsiän osuusmeijeristä. Sen jälkeen urapolku on kulkenut paitsi ylöspäin myös sivusuunnassa. Viimeksi hän toimi Seinäjoen tehtaan johtajana.

”Työtehtäväni ovat olleet keskenään hyvin erilaisia”, Penttilä tiivistää.

Nykyinen pesti alkoi kolmisen vuotta sitten. Silloin Penttilä hyppäsi itselleen suureen tuntemattomaan, kun hänestä tuli Valion tietohallintojohtaja. Niin koulutus kuin työkokemuskin tekevät hänestä lajissaan harvinaisen. Suurin osa kollegoista on edennyt vastaavaan tehtävään tietohallinnon sisäisiä portaita.

”Olin tutustunut totta kai tietohallintoon jonkin verran liiketoiminnan puolelta. Siinä oli paljon sellaista, minkä kehittäminen kiinnosti minua.”

Kokemuksestaan Penttilä tiesi, että uudet tehtävät oppii uteliaisuudella, ahkeruudella ja innostuksella. Erityisesti tietohallinnossa Penttilä näkee hyötynä sen, että aiemmat pestit ovat opettaneet tuntemaan ison talon toiminnot läpikotaisin.

”Ei liiketoiminnan taustasta ainakaan haittaa ole ollut. Pystyn peilaamaan, miten onnistumisemme vaikuttaa liiketoimintaan – ja myös sen vaikutukset, jos epäonnistumme.”

Palkittu johtaja

Penttilä on sopeutunut uuteen työhönsä hyvin. Itse asiassa niin hyvin, että tietotekniikan ammattilaislehti TiVi valitsi hänet viime keväänä vuoden tietohallintojohtajaksi.

Suurin menestykseen on Penttilän oman persoonan heijastuminen työntekoon. Hänelle itsensä uudistaminen on arjen kantava voima, ja samalla tavalla hän haluaa uudistaa myös työnteon tapoja. Tosin lähinnä silloin, kun jokin ei toimi.

”Uudistaminen uudistamisen itsensä vuoksi ei toimi. Johtajan ei myöskään pidä sokaistua vauhdista, vaan tehdä uudistukset kyselemällä työntekijöiltä ja pitämällä huolen siitä, että organisaatio pysyy omien ajatusten perässä.”

Reseptinä ennaltaehkäisy

Kun Juha Penttilä otti tietohallinnon ohjat, keskeistä oli muutos ajattelutavassa. Perinteinen helmasynti on ollut se, että IT-ongelmista raportoidaan vasta, kun kone on todella jumissa ja työ ei suju.

”Toiminta on ollut ongelmiin reagoivaa. Halusimme hoitaa saman asian ennaltaehkäisevästi.”

Edellisissä töissään Penttilä oli tutustunut arkeen silloin, kun koneet eivät toimi. Koneiden vitkuttelu lisää työntekijän stressiä ja syö samalla arvokasta työaikaa. Penttilän ajatuksena on, että tietohallinto seuraa laitteita herkeämättä ja puuttuu tietotekniikan ongelmiin ennen kuin käyttäjä edes huomaa niitä.

”Näin tietohallinto tulee yhä lähemmäksi liiketoimintaa. Meidän tehtävämme on auttaa ihmisiä keskittymään omaan työhönsä, ja olemme onnistuneet silloin, kun hänen ei edes tarvitse miettiä olemassaoloamme.”

Uudistuminen on omalla vastuulla

”Muutos tapahtuu, kun paikallaan pysymisen kipu on suurempi kuin muutoksesta aiheutuva tuska”, hän muotoilee.

Samalla hän kuitenkin katselee itseään peilistä sopivan kriittisesti. Miltä arki tuntuu, vai tuntuuko se yhtään miltään? Juuri siinä on kysymys, joka Penttilän mielestä on oleellista esittää aika ajoin itselleen.

”On vakava merkki, jos huomaa suhtautuvansa kyynisesti asioiden kulkuun. Alkaa ajatella sillä tavalla, ettei tämä viimeksikään onnistunut. Sen huomaamisen pitääkin sitten sytyttää punainen lamppu.”

Uudistumiseen vaikuttaa myös työyhteisö. Jotkut yritykset tukevat ihmisen uudistumista esimerkiksi työkierroilla. Penttilä muistuttaa kuitenkin, että viime kädessä jokaisella on oma vastuu pitää huolta uudistumisestaan. On löydettävä itselle paras tapa toimia.

”Aloite on tehtävä itse, sillä tässäkään asiassa kukaan ei tule kotoa hakemaan. Itse haen aktiivisesti muutosta, ennen kuin siihen on akuuttia tarvetta. Silloin muutoksessa on hallinnan tunne, mutta jos kriisi painaa jo päälle, vaihtoehtoja ei ole.”

Vinkit

Juha Penttilän kirjavinkit itsensä uudistamiseen

  1. Hyvästä mahtavaksi. Kirjassaan ”Good to Great” Jim Collins tutkii, mitkä tekijät yhdistävät niitä yrityksiä, jotka kykenevät ottamaan vielä yhden harppauksen ylöspäin. Työntekijöiden näkökulmasta yksi yhdistävä tekijä huippuyrityksissä on paitsi sopivien tiimipelurien rekrytointi myös heidän kokeilemisensa eri työtehtävissä.
  2. Johda paremmin kuin muut. Mikä erottaa huippujohtajat ihan hyvistä liidereistä: Marcus Buckinghamin kirjan ”First, Break All the Rules: What the World’s Greatest Managers Do Differently” ydinviesti on, että he kuuntelevat työntekijää ja osaavat hyödyntää jokaisen yksilölliset piirteet. Mikä parasta, inhimillinen viisaus näkyy myös kvartaaliraporttien kovassa numerodatassa!
  3. Ole tehokas, oikeasti! Mitä enemmän yritykset ovat pyrkineet tekemään asioita mahdollisimman tehokkaasti, sitä tehottomampia niistä on tullut: Tehokkuuden etsintä kasvattaa työmäärää, mutta tuottaa harvoin tulosta. Kirjassaan ”This is Lean: Resolving the Efficiency Paradox” Niklas Modig ja Pär Åhlström kertovat osuvasti, mistä Lean-ajattelussa todella on kyse ja miten yritys voi aidosti muuttua yhä tuottavammaksi, kun se ymmärtää itsensä sijaan keskittyä asiakkaiden tarpeiden kuuntelemiseen.