Blogi: Hypen alta löytyi palveluekosysteemi

Muistatko vielä kun ekosysteemi oli isoin hype-termi? Entä muistatko, että sitä suosion huipulla edelsi sana platform?

Näiden sanojen peräkkäisyys jopa aiheutti vaikeuksia käsittää, mitä eroa niillä oli. Ekosysteemi saatettiin esittää vain platformina, jossa oman yrityksen asema on kyllä aivan yhtä määräävä, mutta se ei perustu tekniseen tuoteplatformiin.

Nyt ekosysteemi-hype on jo saanut väistyä digitalisaation tieltä, mutta it-palveluissa ekosysteemit ovat alkaneet toteutua käytännössä. Aiempi markkinan rakenne, jossa teknologiatoimittajat myyvät tuotteitaan asiakkaille tai palvelutoimittajille ja jotka taas tukevat asiakkaita niiden käytössä, on korvaantumassa selvästi monimutkaisemmalla.

Päivän sana on palveluekosysteemi.

Kaikki yhdessä, yksi muiden joukossa

Menneen ajan selkeiden mallien tilalle on syntynyt maailma, jossa jokainen toimija rikkoo rajoja. Nykyään on tyypillistä, että teknologiatoimittajat tekevät itse myös palveluita. Toisaalta asiakkaat eivät tyydy yhteen, vaan haluavat useamman palvelutoimittajan. On myös mahdollista, että palvelutoimittajat muodostavat ketjuja toistensa ja asiakkaan tarpeiden tukemiseen.

Kaiken kukkuraksi monen asiakkaan liiketoiminta on niin tietointensiivistä, että muualla arvoverkossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat aina heidän asiakkaisiinsa asti muutenkin kuin kustannustason ja kehittämisen nopeuden kautta.

Ympäristön muutos on pakottanut jokaisen toimijan muuttumaan. Asiakkaiden on täytynyt oppia hallitsemaan monitoimittajaympäristöjä, luoda suoria sopimusketjuja oman liiketoimintansa ja it:nsä läpi. Samalla on jossain määrin ollut pakko palata miettimään teknologiavalintoja, vaikka olisikin valinnut jo aiemmin ulkoistusstrategian ja keskittynyt itse ydintoimintoihinsa.

Monet vertailevat hankintojen keskittämisen hyötyjä verrattuna niin sanotun best of breed –strategian hyötyihin. Jälkimmäistä on suosinut varsinkin esiin noussut Bimodal IT -ajattelu, jossa väistämättä it-palveluita johdetaan useammalla erilaisella mallilla.

Teknologiatoimittajille tämä muutos on luonut paineita kehittää omaa osaamista uudenlaisen pyörittämiseen. Itsekin palveluyrityksenä olemme tunnistaneet muutoksessa merkittäviä mahdollisuuksia ja olemme tarttuneet niihin usealla tavoin.

Kehity tai kuihdu

Suhteellisen lyhyessä ajassa Elisa on muodostanut palvelutarjoaman, joka  pystyy laajalla rintamalla vastaamaan asiakkaiden moderneihin ICT-tarpeisiin. Tuotamme itse niin sovellushallintaa, teleoperaattoripalveluita, kyberturvaa kuin pilvipalveluita. Tylsästi sanoen pystymme tarvittaessa tarjoamaan kaiken yhdeltä luukulta, mutta annamme asiakkaillemme aina vapaan valinnan.

Toiseksi olemme kehittäneet kykyämme toimia monitoimittajaympäristöissä jäsenenä. Olemme mielellämme mukana osatoimittajana esimerkiksi Unified Communications and Collaboration -palveluillamme, vaikka yrityksellä olisi laajasti muitakin ICT-toimittajia. Tämän takia haluamme olla kaikissa mahdollisissa monitoimittajaympäristöjen toimintaa parantavissa yhteistyömalleissa mukana, kuten hiljattain Sofigaten muodostamassa SIAM-yhteistyömallissa.

Toisaalta olemme mieluusti myös asiakkaan kokonaisvastuullinen toimittaja tilanteissa, joissa asiakas haluaa kauttamme hankkia joitain hänelle tärkeitä palveluita juuri tietyn tahon tuottamina. Näistä hyvänä esimerkkinä käyvät Microsoftin Azure- ja Amazonin AWS-pilvipalvelut tai vaikka Nixun ja F-Securen tietoturvapalvelut. Näin pystymme silti tarjoamaan yhden kontaktipisteen tuoman ostamisen ja käytön helppouden.

Keskeinen ajatuksenamme on ollut joustavasti löytää kaikki ne mallit, joissa toistettavasti pystymme tuottamaan asiakkaillemme mahdollisimman suuren arvon.

Sillä lausahdus customer is king pätee edelleen. Korostetusti.

Kirjoittanut

Topias Uotila on Elisan liiketoimintajohtaja, joka surffaa toimialojen yhdentymisen ristiaallokossa ja ansaitsee palkkansa rakentaessaan Elisalle liiketoimintaa sovellustason ulkoistuksilla.