Ohjelmistorobotit johtavat digitalisaation uudelle tasolle

Ohjelmistorobotiikalla helpotetaan toimistotyötä jo nyt, mutta älykästä robotiikkaa saamme odottaa vielä tovin.

Elisan Yritysasiakkaiden teknologiajohtaja Ville Rautio vie keskustelun tekoälystä ja robotiikasta maan pinnalle. ”Tekoälyllä ja robotiikalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Robottihan on laite, joka tekee jonkun toistettavan asian aina samalla tavalla. Se painaa nappeja ihmisen puolesta, eikä siihen mitään tekoälyä tarvita.”

Robotiikka on käytetty teollisuudessa yli puoli vuosisataa, kun sillä on korvattu toisteista manuaalityötä. Nyt robotit tulevat ohjelmistorobotteina toimistoihin, robottiteknologiat kehittyvät vauhdikkaasti ja robottien hinnat laskevat samalla kun niiden tehokkuus ja näennäinen älykkyys kasvavat.

Robotit toistavat hyvin rutiinitehtäviä

Vaikka robotit ovatkin älyllisesti nollia, on niillä monia oivallisia etuja ihmiseen verrattuna.

”Robotti ei ajattele tai harkitse mitään, vaan toistaa asioita 24/7/365 asioita juuri niin kuin sille on opetettu. Robotin etu on kustannustehokkuus, nopeus ja työn tasalaatuisuus”, Rautio kertoo.

Robotit vaativat kuitenkin aina hallintaa ja omistajuutta, mikä usein unohdetaan, kun robotiikkaprojekteihin rynnätään suin päin. On muistettava varmistaa robotin tekemän työn oikeellisuus pitkässä prosessiketjussa.

”Hallinnalla on oltava käsitys, miten käy esimerkiksi silloin, jos prosessi edellisen robotin tai ihmisen tuotos on väärä eli jos edellinen robotti on kaatunut ja tai ihminen on tehnyt virheen. Robotti ei havaitse viallista tietoa, vaan toistaa annetun tehtävän. Se voi johtaa esimerkiksi jo kertaalleen käsiteltyjen tilausten käsittelyyn.”

Robotiikassa pitää siis aina toteuttaa myös robottien hallinta, jotta ne toipuvat mahdollisista virhetilanteista. Tämäkin voidaan pitkälle automatisoida

Tilanne on toinen, jos prosessissa on mukana tekoäly. Se osaa arvioida datan oikeellisuuden ja havaitsee virheet tai poikkeamat. Tämän jälkeen tekoäly korjaa itse virhetilanteen tai ohjaa tällaisen tapauksen manuaaliseen käsittelyyn.

Nykyinen tekoäly tuntuu älykkäämmältä kuin on

Tekoäly ei ole terminä yksiselitteinen vaan sitä on ainakin kahdenlaista: perinteistä eli heikkoa yleistä tekoälyä sekä supertekoälyä. Toistaiseksi käytetään vain heikkoa tekoälyä. Se koostuu algoritmeista, jotka ovat yksittäisissä tehtävissä erittäin taitavia ja tehokkaita. Tuttuja arkisia esimerkkejä ovat raja-asemilla tapahtuva kasvojentunnistus, kännykän puheentunnistus sekä konekäännökset.

”Nykyiset toteutukset perustuvat valtavien datamassojen ja niissä olevien parametrien hyödyntämiseen sellaisella nopeudella ja tarkkuudella, mihin ihminen ei koskaan kykene. Meistä näyttää siltä, että kone eli algoritmi ajattelee, vaikka takana on pelkkä matemaattinen malli”, Rautio sanoo.

Supertekoäly on puolestaan järjestelmä, joka toimii täysin irrallaan ihmisestä ja on ihmistä älykkäämpi. Sellaisesta ei ole vielä edes esimakua, sillä nykyiset tekoälyn työkalut eivät sitä pysty luomaan. Tarvitaan jotain aivan uutta.

”Vahvan tekoälyn rakennuspalikoita ei ole olemassa, vaan sitä varten pitää luoda uudet välineet ja koko ajattelutapa. Sinne kyllä päästää, mutta se on kyllä vuosikymmenten päästä.”

Tarvitaanko sellaista tekoälyä, on paitsi teknisen, myös moraalinen, eettinen ja filosofinen kysymys, josta keskustelu käy ympäri maailmaa kiivaana.

Robotit tehokäyttöön

Ohjelmistorobotit johtavat robotisaation uudelle tasolle, kun niillä korvataan valkokaulusammatteja tai ne tulevat näitä töitä helpottaviksi pikkuapulaisiksi. Muun muassa kirjanpitäjät, pankki- ja vakuutusvirkailijat, etuuskäsittelijät sekä terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet rinnalleen työtä automatisoivia ohjelmistorobotteja. Robotit ja tekoäly toimivat yhdessä ihmisen kanssa ja vapauttavat ihmiselle aikaa. Ihmisen työnkuva muuttuu ja hän tekee ne asiat, joihin robotit ja tekoäly eivät kykene.

Kun ohjelmistorobotteja otetaan käyttöön, pitää olla sellainen bisnesmalli, että robotti hoitaa mahdollisimman monia asioita. Näin niiden hyötysuhde saadaan ylös. Yhden robotin aikaa kannattaa jakaa: se voi korjata yhden asiakkaan laskujen korjauksia viisi minuuttia ja sen jälkeen hoitaa laskutusta viisi minuuttia toiselle asiakkaalle.

”Kannattaa aina miettiä omistaako ohjelmistorobotit itse, jolloin ne palvelevat vain omaa organisaatiota vai hankitko ne palveluna esimerkiksi Elisalta, jolloin robottien aikaa voidaan jakaa useammalle asiakkaalle ja toteuttaa keskitetty hallintamalli”, Rautio muistuttaa.

Datan laatu ratkaisee

Robotiikkaa ja tekoälyllä yhdistämällä päästään älykkääseen prosessiautomaatioon (intelligent process automation, IPA). Sitä joudumme vielä hetken odottamaan

”Perinteisiä ohjelmistorobotteja käytetään vielä pitkään, sillä ne toimivat hyvin vanhojen ja usein hyvin monista osista koostuvien taustajärjestelmien kanssa ilman kallista integraatiota. Veikkaukseni on, että aikaa kuluu 10–15 vuotta, ennen kuin nämä kaikki perinteiset taustajärjestelmä on yrityksissä modernisoitu. Modernisointi tehdään liiketoiminnan tarpeiden ja aikataulujen mukaan”, Rautio kertoo.

Pitkää siirtymäaikaa voi Raution mukaan verrata siihen, miten pilvipalveluiden tarjonta alkoi reilut kymmenen vuotta sitten ja vasta nyt niitä on alettu hyödyntää laajamittaisesti.

Nykyisillä ohjelmistoroboteilla ja älykkäällä prosessiautomaatiolla on yksi yhteinen ongelma. ”Jos data ei ole kunnossa, et voi tehdä yhtäkään prosessia automatisoivaa sovellusta.”

Jos yrityksen data on hajallaan eikä sitä hallita organisaation kattavalla datastrategialla, joudutaan tekemään mittavasti perustyötä, ennen kuin edes RPA-toteutuksiin päästään käsiksi – puhumattakaan älykkäästä prosessiautomaatiosta.

 

Lue myös:
IT-tukipyynnöistä voi päästä kokonaan eroon
Palveluintegraation päätoimittaja auttaa

 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!