“Digitalisaatio on terveydenhuollon elinehto”

Roche Diagnosticsin toimitusjohtaja Timo Niskasen mielestä hyvässä terveysinnovaatiossa yhdistyvät elämänlaadun parantaminen ja kyky säästää yhteistä rahaa.

Teksti ja kuvat: Juho Paavola

Terveydenhuollon digitalisaatio ei ole mahdollisuus, se on väistämättömyys, näkee terveydenhuollon diagnostiikkalaitteita valmistavan Roche Diagnosticsin toimitusjohtaja Timo Niskanen. ”Olen viisikymppinen ja olen nostanut pankkikirjalla rahaa pankkikonttorista, mutta nyt en edes muista, milloin olisin käynyt pankissa. Jos digitalisaatio on jossakin mahdollista, se tulee sinne”, Niskanen sanoo.

Niskasen mielestä hyvässä digitaalisessa terveysinnovaatiossa yhdistyvät kaksi asiaa: se helpottaa potilaan elämää ja synnyttää yhteiskunnalle säästöjä. Niitä molempia Suomi tarvitsee. Maan väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, kun eniten veroja maksava työssäkäyvä ikäpolvi on edellistä eläköitynyttä sukupolvea pienempi.

Digitaalisaation avulla rutiinimittauksia itse kotona

Samojen resurssien on kuitenkin riitettävä yhä useammalle. Niskasen mielestä se voi tapahtua vain niin, että ihmiset oppivat tekemään osan kroonisiin sairauteen liittyvistä rutiinimittauksista itse kotona.

”Esimerkiksi lääkityksen toimintaa voi seurata omilla mittauksilla ja välittää tulokset terveydenhuollolle. Asiaan voidaan syventyä lääkärin etävastaanotolla, jos tarvetta on.”

Terveydenhuollossa puhe kääntyy äkisti rahaan. Niskanen muistuttaa sen kuitenkin olevan vain puoli totuutta, sillä rahallakin hoidetaan lopuksi aina ihmistä. Käyttäjälle digitaalisaatiota hyödyntävän diagnostiikan puolesta puhuu sen helppous. Mitä vähemmän lääkärissä on juostava kontrolli- ja rutiinikäynneillä, sitä vähemmän krooninen tauti vaikuttaa elämään ja minuuteen.

”Meillä on 50 000 tyypin I diabeetikkoa. Nuorella sukupolvella on kyky ja kiinnostus tehdä asioita uudella tavalla, koska tärkeä osa heidän elämäänsä ja sairauttaan on oman itsenäisyyden säilyttäminen.”

Sotesta hyötyy se, joka auttaa säästämään

Sote on luultavasti viime vuosien tunnetuin nelikirjaiminen sana, josta kukaan ei enää tiedä, mitä se tarkoittaa. Varmaa on vain se, että jotakin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässämme muuttuu.

”Sote on musta aukko, mutta perusideana on, että erikoissairaanhoidon järjestelmät säilyvät ennallaan, mutta perussairaanhoidossa siirrytään yhä suurempiin keskitettyihin yksiköihin.”

Terveysteknologian näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että digitaalisuutta hyödyntäville ratkaisuille on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Verenpaineet ja verensokerit, sekä esimerkiksi verenohennuslääkkeiden toimivuus on tarkastettava, vaikkei lääkäriä omassa kylässä enää olisikaan. Niskanen uskoo, että juuri tässä on digitaalisen diagnostiikan paikka iskeä.

”Palvelut muuttuvat, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että ne huononevat. Ne yritykset pärjäävät, jotka keksivät maakuntayhtymien yhä suuremmille ostoyksiköille järkeviä ratkaisuja säästää rahaa perusterveydenhuollossa.”

Teknologian soveltaminen vaatii syvällistä ymmärrystä

Vaikka terveysasema ei enää sijaitsisi omassa kylässä, verkkoon kytkettävien mittaus- ja diagnostisointilaitteiden sekä lääkärien etävastaanottojen avulla monia perussairauksia voitaisiin hoitaa ja kontrolloida, kuten ennenkin.

”Iso kysymys on se, miten potilaista opitaan hoitamaan ja seuraamaan hänen terveydentilaansa kotona. Se tuo säästöjä, ja aika harva haluaisi maata sairaalassa, jos on mahdollisuus toipua turvallisesti myös kotona.”

Itse digitalisaatio ei tee ketään autuaaksi. Niskanen muistuttaa, että hyötyä tekniikasta saa vain silloin, jos todella ymmärtää, mitä sillä tehdään. Hän kaipaa osaamista erityisesti terveydenhuollon päähän.

”Digitalisaation johtaminen vaatii sitä, että johtajilla on syvällistä ymmärrystä siitä, miten tekniikka toimii ja mitkä ovat mahdollisuudet.

Digitalisaatio tarvitsee monipuolisia yrittäjiä

Oman työnsä ohessa Niskanen on mukana Tekesin Bits of Health –ohjelman johtoryhmässä. Ohjelman tarkoituksena on kehittää Tekesin ja yksityisten investoijien rahoilla suomalaisista terveydenhuollon digitaalisista innovaatioista vientituotteita. Käytännössä ohjelma sparraa alan kasvuyrityksiä ja auttaa niitä verkostoitumaan.

”Oleellista on juuri startupien verkostoituminen ulos. Vaikka omistaa innovaation, pitää osata tehdä yhteistyötä suomalaisen terveydenhuollon organisaatioiden ja kansainvälisten yritysten kanssa.”

Suomalaista kasvuyrityskenttää aitiopaikalta katsellessaan Niskanen on tehnyt kaksi selvää havaintoa. Hyvää on se, että Suomesta löytyy paljon teknologista osaamista, jota jalostaa. Samalla kuitenkin Suomesta puuttuu yrittäjiä, joissa yhdistyy lääketieteen osaaminen ja digitalisaation hallinta.

”Isompia haasteita on se, että meillä pitäisi olla enemmän meritoutuneita yrittäjiä. Verrattuna esimerkiksi pelibisnekseen, terveydenhuolto on hyvin säännelty ala, ja menestyäkseen pitää tuntea terveydenhuollon järjestelmiä.”

Maantiteellisesti vientiohjelman painopisteitä ovat Yhdysvallat sekä Iso-Britannia. Yhdysvaloissa digitaaliset innovaatiot ovat jo vakiinnuttaneet jalansijansa terveydenhuollossa, kun taas Iso-Britannian julkista terveydenhuoltoa pyörittävä NHS etsii säästöjä.

”Periaatteessa vientimaan markkinan ja digitaalisen infrastruktuurin pitää olla valmis. Toisaalta monissa kehittyvässä Afrikan maassa ihmiset ovat hypänneet suoraan mobiiliteknologiaan, mikä avaa terveydenhuollon sovelluksille paljon mahdollisuuksia. ”

FAKTA

Kuka: Timo Niskanen, 52.
Työ: Roche Diagnostics Oy:n toimitusjohtaja.
Yritys: Lääketieteen diagnostiikkavälineistöä valmistava yhtiö kuuluu Sveitsin Baselissa päämajaansa pitävään Hoffman–La Roche -konserniin. Roche Diagnosticsin palveluksessa työskentelee globaalisti noin 28 000 ihmistä.
Koulutus: Biokemisti (FM), Kuopion yliopisto.
Alaisia: Suomessa yhtiössä työskentelee 57 ihmistä.
Harrastukset: tennis, purjehdus, hiihto, laskettelu.