Moottoritie kylänraitin tilalle

Nykyinen infra ei vastaa niihin tarpeisiin, joita liiketoiminta ja sitä tukevat sovellukset vaativat. Nyt tarvitaan älykästä verkkoa.

”Infra on kuin maantiet. Vuonna 1937 Suomessa asfaltoitiin ensimmäinen 27,2 kilometrin tieosuus, joka tunnetaan nykyisin nimellä Länsiväylä. Samaan aikaan Saksassa ajettiin Mercedes-Benz W -autolla yli 400 kilometriä tunnissa. Miten liikenteemme toimisi, jos tiestömme olisi edelleen samalla tasolla kuin vuonna 1937”, Ciscon Suomen ja Baltian maajohtaja Janne Tägtström kysyy.

”Ellemme tuo infrastruktuuripalveluja samalle tasolle autojen eli sovellusten kanssa, hiekkateistämme eli perinteisestä infrasta tulee meille ongelma.”

Verkot vielä viime vuosituhannelta

Älykkäisiin verkkoihin investoimisen perussyyt ovat niissä teknologioissa ja toimintatavoissa, jotka juurrutettiin organisaatioihin viime vuosituhannella. Niitä pidetään monin paikoin edelleen hengissä.

”Ensin työasemat liitettiin palvelimiin, sitten luotiin lähiverkot ja hiljalleen kehittyi internet, jonka palveluihin käyttäjiä ja työasemia liitettiin. Maailma oli yksinkertainen, kun työasemia, palvelimia ja palveluita oli rajallisesti”, Tägtström muistelee.

Nyt sovellukset ovat pilvessä ja lähiverkkoon tulee koko ajan muita laitteita kuin perinteisiä päätelaitteita: antureita, verkkoon kytkettyjä mittareita, valoja, hälyttimiä ja toiminnanohjausta.

”Kaiken päälle tulee liiketoiminnan vaatima kiihtyvä muutosnopeus: uudet prosessit ja liiketoimintasegmentit vaativat uusia pilvipalveluita. Silloin ollaankin pulassa, kun verkkojen fundamentit ovat 20-30 vuoden takaa.”

Janne Tägtström – erilainen it-mies

Janne Tägtströmin tie nykytehtävään on ollut pitkä. Hän oivalsi monipuolisen työkokemuksen ja eri alojen opiskelun jälkeen, että tietotekniikka ja tietoliikenne ovat hänelle se omin ala.

Janne Tägström, Cisco

”Pikkupojasta saakka olen käsitellyt laitteita, opetellut verkkoja, modeemeja ja ohjelmointia. Vasta 27-vuotiaana tajusin, että siitä voisi tulla minulle ammatti ja keino, jolla voin maksaa asuntolainan. Silloin päädyin työskentelemään verkkojen pariin. Samalla ymmärsin, että kaikki tarvitsevat tapoja, millä asioita yhdistetään toisiinsa.”

”Polku vei minut ensin Ruotsiin Nokian töihin, joka oli aivan upea kokemus. Sitten olin Saksassa HP:llä, joka oli erinomainen läpileikkaus siihen, mitä verkot ovat. 2008 palasimme Suomeen ja samalla siirryin Ciscolle.”

”Olen saanut olla tekninen asiantuntija, arkkitehtuurivastaava Suomen suurimpien asiakkaiden projekteissa, vastannut suurimmasta teknologia-alueestamme eli verkoista ja viimeksi ennen nykytehtävää vastuullani oli koko asiantuntijaorganisaatiomme, joka kattaa kaikki teknologiat ja arkkitehtuurit.”

”Jokaiselle nuorelle haluan sanoa: älä ole huolissasi, kyllä löydät oman polun, johon voit suhtautua intohimoisesti.”

Avara näkymä älykkääseen verkkoon ja tietoturvaan

Mutta palataan Tägtstömin aiheeseen. Hän näkee älykkäät verkot ennen kaikkea organisaatioille nopeana tapana ottaa käyttöön uusia liiketoimintaa kiihdyttäviä palveluita. Perinteisten it-projektien läpimenoajat kutistuvat murto-osaan. Verkon konfigurointi ei ole enää manuaalista työtä, vaan hallinta tehdään ohjelmallisesti ja keskitetysti niin, että koko verkkoa, mukaan lukien monipilvipalvelut, katsotaan kokonaisuutena yhtenäisen hallintakonsolin kautta. Tämä merkitsee myös nopeampaa reagointia muuttuneeseen tietoturvatilanteeseen.

Älykkäät verkot merkitsevät organisaatioille ja niiden käyttäjille parempaa operatiivista ja tietoturvanäkyvyyttä verkkoon. Vanhan liiton verkoissa on rajallinen kyky havaita ongelmia. Palvelutikettien kautta ei nähdä menneisiin tapahtumiin, ongelmien juurisyiden selvittäminen on jopa mahdotonta ja uusiutuvat ongelmat johtavat huonoon loppukäyttäjäkokemukseen. Palvelun laatu heikkenee, kun näkymä puuttuu.

Älykäs verkko tarjoaa operatiivisen näkymän verkon lisäksi päätelaitteisiin, IoT-laitteisiin, monipilvipalveluihin ja sovelluksiin. Niiden tapahtumia voidaan tutkia ajassa taaksepäin, mitkä eri osatekijät ovat aiheuttaneet ongelmia esimerkiksi tietyn videoneuvottelun toiminnassa. Kyseessä on voinut olla langattoman verkon kuormitustilanne tai sovelluksessa ollut vikatilanne.

Parempi näkyvyys merkitsee sitä, että organisaatiossa voidaan tehdä siihen liittyviä liiketoimintaan liittyviä päätöksiä ja mitata verkon palvelutason rahallista arvoa. Mikä on esimerkiksi jonkin palvelun ongelmien kustannus myynnille tai tuotekehitykselle? Mitä liiketoiminnalle merkitsee euroina, jos ongelmia ei ilmene?

Tietoturva pimennossa

Perinteisessä verkossa on heikko näkyvyys verkkoliikenteen tietoturvaan. Esimerkiksi se, miten haittaohjelma saa päätelaitteen keskustelemaan sellaiseen maahan, jonne sen ei pitäisi, on ollut aiemmin pimennossa. Älykkäässä verkossa saadaan helposti selville, mikä päätelaite ottaa yhteyden milloin ja minne sekä sen mitkä sovellukset ovat päätelaitteessa yhteyden aikana auki.

Epäilyttävä liikenne voidaan älykkäässä verkossa automaattisesti eristää ja tutkia se. Liikenne voidaan vaihtoehtoisesti ohjata kulkemaan automaattisen tarkastuspisteen kautta. Nämä ominaisuudet korostuvat IoT-maailmassa, jossa erilaiset päätelaitteet voidaan älykkäässä verkossa helposti segmentoida.

Perinteisessä segmentoinnissa on käytetty virtuaalisia lähiverkkoja, joiden käyttö on vähänkin isommassa organisaatiossa merkinnyt eksponentiaalista erillisten verkkojen määrän kasvua.

”Eräs iso organisaatio onnistui vähentämään älykkäällä verkolla segmentoitujen verkkojensa määrän 1800:sta 6:een”, Tägtström sanoo.

IP-vapaa identiteetti

Älykkään verkon erinomaisuus tulee esille siinä, etteivät verkon käyttäjien identiteetit ole IP-osoitteista riippuvaisia. Kun käyttäjä siirtyy paikasta toiseen, hänen identiteettinsä säilyy ennallaan.

Samalla käyttäjien oikeuksia, kuten keskinäistä kommunikaatiota, voidaan segmenttien sisällä säädellä huomattavasti monipuolisemmin kuin perinteisissä verkoissa. Kaikki oikeudet ovat sopimuspohjaisia ja niitä voidaan muuttaa helposti.

”Älykäs verkko merkitsee ohjelmistopohjaista verkon kokonaishallintaa, jossa hallintaohjelmisto toteuttaa liiketoiminnan tarpeita.”

Niinpä hr-osasto voi tehdä työntekijän käyttöoikeuksiin tai toimipaikkaan liittyviä muutoksia, kun henkilön positio organisaatiossa muuttuu. Muutokset eivät vaadi verkkoteknologian teknistä osaamista.

Älykäs verkko vapauttaa osaavat verkkoasiantuntijat kehittämään verkkojen toimintaa ja uusia fiksumpia toimintatapoja, kun heidän työaikansa ei tuhraannu yksinkertaisiin laitekonfiguraatioihin.

Merkittäviä etuja liiketoiminnalle

Älykäs verkko tuottaa liiketoiminnalle selkeitä etuja: uusia liiketoimintoja voidaan testata ja ne saadaan huomattavasti aiempaa nopeammin käytännön työhön.

”Liiketoimintaan voidaan tuoda ohjelmallisesti ja jatkuvasti uusia kyvykkyyksiä, lisää tietoturvaa ja uusia palveluja. Älykäs verkko tuottaa liiketoiminnalle nopeutta, helppoutta, palvelun laatua ja läpinäkyvyyttä eli kilpailuetua, jota liiketoiminnat koko ajan hakevat lisää.”

Loppukäyttäjälle tarjotaan laadukkaampaa palvelua, kun ongelmat ratkotaan nopeammin. Heille näkyy myös se, että työssä tarvittavat uudet palvelut tulevat aiempaa nopeammin käyttöön. Kun tästä edetään vielä askel eteenpäin, verkko korjaa itsenäisesti havaitsemiaan ongelmia ja raportoi niistä verkonhallinnasta vastaavalle taholle.

Lue lisää älykkäästä verkosta

Elisa webinaari 15.5.2020 klo 9-10: Älykäs verkko – turvaa digitaalinen liiketoimintasi. Ilmoittaudu >>