Mika Kytövaara: Palveluiden jatkuva kehittäminen vauhdittaa liiketoimintaa

Lukuaika 3 min

Verkkoinfrastruktuurin jatkuva kehittäminen auttaa kasvattamaan liiketoimintaa ja sopeutumaan yllättäviin muutostilanteisiin.

Verkkoinfrastruktuurissa on lukematon määrä tietoliikennelaiteita sekä yhteyksiä palvelimiin, päätelaitteisiin ja pilvipalveluihin. Niiden hallinta ja ylläpito vaativat koko ajan uutta osaamista. Liiketoiminnan ja käyttäjien vaatimus on, että koko orkesteri toimii aina ja kaikkialla, joustavasti ja luotettavasti.

Vanhaan malliin

Verkkoinfran kehittäminen vanhan liiton malliin on merkinnyt tyypillisesti sitä, että tehdään kerralla kaikki kuntoon. Muutokseen ollaan tyytyväisiä ja oletetaan uuden verkon toimivan usean vuoden samanlaisena, vaikka totuus on, että kokonaisuus alkaa rapautua heti projektin päätyttyä.

Kun aikaa kuluu, huomataan, ettei verkko enää tue liiketoimintaa ja sen muuttuvia tarpeita. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa vikoja ilmenee koko ajan enemmän ja toimitaan palomiehen roolissa niitä korjatessa. Juurisyitä kaivetaan, mutta harvoin löydetään.

Laitteet ovat vanhentuneet, liikennemäärät kasvaneet, kapasiteetti kovilla ja jatkuvasti lisääntyneet sovellukset ovat monimutkaistaneet verkon toimintaa. Verkon dokumentaatio ei ole ajan tasalla ja tietämys verkosta heikkenee. Kaiken kukkuraksi tietoturva on vaarassa, kun näkyvyys verkon toimintaan on heikko.

Isolla rahalla uudistettu verkko on yllättäen muuttunut hallitsemattomaksi ja risaksi ympäristöksi, jonka korjaaminen vaatii isot resurssit, paljon aikaa ja osaamista, jota organisaatiossa ei ole. Kehitysvelka pitää ottaa kiinni isolla loikalla, joka vaatii melkoiset voimavarat.

Toinen parempi tie

Yllä kuvatulle toimintatavalle on vaihtoehto: jatkuva parantaminen. Se vaatii liiketoiminnalta ja verkon toiminnoista vastaavalta periaatepäätöksen, että verkkoympäristöä kehitetään koko ajan ja ennakoivasti niin, että siinä tehtävät muutokset tukevat liiketoiminnan kehitystä.

Tuore esimerkki on kaikille tuttu koronatilanne: Kuinka nopeasti teidän verkkoinfranne ja sen palvelut saatiin tukemaan nopeasti kasvavaa etätyötä? Onko verkoissanne riittävä kapasiteetti? Entä VPN-yhteydet ja tietoturva? Jos verkko ja sen hallinta ovat kunnossa, tällaiset muutokset voi päivittää käden käänteessä.

Lähes jokaisessa organisaatiossa on selkeä suunnitelma, miten IT:tä ja sen palveluita kehitetään. Mutta meneekö suunnitelmat verkon ja sen tietoturvan tasolle? Onko niiden toimeenpanoon riittävästi osaamista ja resursseja. Kuka organisaatiossasi  omistaa verkon jatkuvan kehittämisen ja huolehtii siitä, että kehityssuunnitelma vastaa liiketoiminnan tarpeita myös tulevaisuudessa?

Luotettu kumppani rinnalle

Saan yrityksistä usein palautetta, että he haluavat toimia kumppanin kanssa, joka tarjoaa aktiivista ja jatkuvaa palvelujen kehittämistä sekä ehdotuksia siitä, mitä pitäisi tehdä eri tavalla. Jatkuva kehittäminen vaatii kokemusta, osaamista ja resursseja sekä löytää tärkeät kehityskohteet ja toteuttaa ne.

Usein tilanne on sellainen, ettei tarvitakaan jättihankkeita, vaan näkemystä, miten pieni kehityshanke merkitsee liiketoiminnalle paljon. Sitä ei huomata liiketoiminnan sisältä, kun arjen pyörittäminen syö resurssit.

Jatkuva palvelun kehittäminen on osa verkko- ja tietoturvainfrastruktuurin palvelua ja kuuluu laajempaan palvelukokonaisuuteen kuten verkonhallintapalveluun (NOC, Network Operation Center) ja/tai kyberturvapalveluun (SOC, Security Operation Center).

Kehittäminen perustuu hyvään ymmärrykseen asiakkaan liiketoimintatarpeista ja vahvaan osaamiseen teknologian mahdollisuuksista. Muutostyöt tehdään suunnitelmallisesti ja tarkasti budjetoituina niin, että hankkeessa edetään hallitusti pala kerrallaan.

Suunnitelmallisuus merkitsee jatkuvaa keskustelua asiakkaan kanssa siitä, mitä kehityshankkeita viedään proaktiivisesti eteenpäin ja miten niitä priorisoidaan. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että nimetty asiakasvastaava nostaa laatu- ja seurantapalavereissa esille, mitä erilaiset kehityshankkeet käytännössä tarkoittavat, mitkä niiden kustannukset ovat ja mitkä niiden liiketoimintavaikutukset ovat.

Kun kehityskohteet on päätetty, nimetty asiantuntijatiimi vie niitä eteenpäin ja raportoi asiakkaille sovitulla tavalla sekä kehityshankkeiden edistymisestä että niillä saavutetuista hyödyistä.

Rauhaisat unet, ole hyvä

Asiakas saa turvallisen ja toimivan älykkään verkkoympäristön, joka takaa häiriöttömän liiketoiminnan jatkuvuuden, joka mahdollistaa uusien liiketoiminta-avausten tekemisen. Yrityksen työntekijöille jatkuva kehittäminen merkitsee häiriötöntä tietotekniikkaympäristöä, joka takaa heille modernit työskentelytavat ja uusimpien työvälineiden jouhevan käytön.

Kun verkkoympäristön jatkuvat palvelut ja sen kehittäminen on osaavan kumppanin käsissä, voi yritys keskittyä ydinliiketoimintaansa ja luottaa siihen, että tietoverkko ei muodostu esteeksi vaan toimii mahdollistajana ja kehittyy tarpeiden mukaan parhaiden osaajien kanssa.

Työtä tehdään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Yritys saa jatkuvasti konkreettisia liiketoiminnan kehitystä tukevia ratkaisuja sekä varmuuden siitä, että verkkoympäristön perusratkaisut päivittyvät jatkuvasti.

Katso webinaaritallenne 15.5.2020: Älykäs verkko:

Lue myös

Pilvi tehostaa ja uudistaa – Näin saat pilvestä kaikkein suurimman hyödyn

Mika Railosalo: Älykäs verkko mukautuu muuttuviin tarpeisiin

Älykäs verkko kattaa laajan palvelutarpeen

Kyberturvallisuus vaatii jatkuvaa parantamista

Kirjoittanut

Mika Kytövaara
Senior Business Manager

Blogin kirjoittaja Mika Kytövaara toimii Elisassa Yritysasiakkaat yksikössä Verkko- ja tietoturvapalveluiden Senior Business Managerina. Mikan työpäivät täyttyvät asiakashankkeiden parissa työskentelystä ja Elisan verkko- ja tietoturvapalveluiden kehittämisestä, markkinoinnista sekä kaupallistamisesta.