Kilpailukykyä joka kuukauden toinen tiistai

Digitalisaatio siellä, digitalisaatio siellä. Kaikista tuuteista viesti tuntuu olevan yhtenäinen, digitalisoida pitää jotta pysyy kilpailukykyisenä. Digitalisointia on kuitenkin monenlaista, on markkinoinnin automaatioita, robotisoituja asiakaspalvelua, tekoälyllä hyöstettyjä ydinprosessja ja vaikka mitä. Kiistatta useista näistä löytyy kustannuksellisia tai kilpailukyvyllisesti merkittäviä tekijöitä, jotka houkuttavat yrityspäättäjät hankintapäätöksiä tekemään. Mikään teknologia ei kuitenkaan tuo itsessään kilpailukykyä tai arvoa kenellekään ellei sitä hyödynnetä liiketoiminnassa oikein.

Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevaa liiketoimintaa ei voi vain vaihtaa digitaaliseksi miettimättä sitä miten muut liiketoiminnan elementit digitalisoidun osan rinnalla muuttuvat myös. Markkinoinnin automaation pitäisi muuttaa myyntiprosessia, digitalisoidun asiakaspalvelun pitäisi muuttaa mittareita, jne. Kaikki vaikuttavat useisiin muihin liiketoiminnan elementteihin eri tavoilla. Jotain yhteistä näillä kaikilla digitaalihankinnoilla kuitenkin on, ne nimittäin vaativat osaamista. Enkä tarkoita järjestelmien toimittajalta tulevaa järjestelmäosaamista vaan yrityksen sisältä löytyvää yritysspesifistä tietämystä, kulttuurin, prosessien ja toimintatapojen tuntemusta. Pelottavan usein nämä digitalisoimisen projektit enemmän tai vähemmän ohjataan IT-osastolle tai annetaan teknisesti orientoituneiden henkilöiden vastuulle. Miksi ei annettaisi, onhan teknologioilla ja digitalisaatiolla tekninen kaiku.

Usein yrityksen tietojärjestelmistä vastaavilla henkilöillä on todella erinomainen näkemys ja kokemus siitä miten erilaisia IT-järjestelmiä yrityksessä käytetään, miten integraatiot järjestelmien välillä pitäisi toteuttaa ja miten eri prosessit näiden järjestelmien kautta nitoutuu yhteen. Tämä onkin mielestäni se osaaminen ja ymmärrys mikä pitäisi pystyä valjastamaan liiketoiminnan käyttöön, eikä IT-osastolle. Monesti korkeampaa palkkaa ansaitsevat teknisesti taitavat asiantuntijat pitäisi vapauttaa sammuttamasta IT:n tulipaloja ja tekemästä helposti automatisoitavia ylläpitotöitä tukemaan liiketoiminnan kehittämistä. Tämän sanaparren kuulee monesti mutta harvoin oikeasti näkee että IT-johtajat ovat hankkineet automatisoidun ennakoivan työasemaylläpidon, itseoppivan verkon tai älykkään konesalin itselleen.

Ajan vapauttaminen on ainoa aito keino saada olemassa olevia resursseja hyödynnettyä paremmin. Lisäresursointikin voi usein tulla kysymykseen mutta jos kilpailija hankkii robotiikkaa, jolla ei ole työaikoja eikä skaalautumisrajoja ja te hankitte lisää manuaalista työvoimaa, niin kummalle se kilpailuetu siirtyy? Yritys- ja tietohallintojohtajilta vaaditaan tässä ajanhengessä enemmän päätöskyvykkyyttä, rohkeutta ja näkemystä siitä mitkä päätökset pitää tehdä nyt jotta digitalisaatiosta saatava kilpailukyky on edes mahdollista saavuttaa. Ehkä vähän kärjistäen – En usko, että yhdenkään yrityksen kilpailukykyä edistää se, että osaava IT-henkilö päivittää käyttöjärjestelmän tietoturvapäivityksiä joka kuukauden toisena tiistaina.

Lue lisää täältä.

Ps. Microsoft julkaisee tietoturvapäivitykset jokaisen kuukauden toisena tiistaina.

 

Kirjoittanut

Toni Luhti toimii Elisan aluejohtajana Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Hänellä on takanaan monivuotinen ura kansainvälisten räjähdysmäisesti kasvavien digitaalisten liiketoimintojen parissa ja poikkeuksellinen osaaminen yritysten liiketoimintamallien transformaatioista.