Kasvava tietomäärä luo parempaa hoitoa

Digitalisaatio uudistaa vauhdilla terveydenhuoltoa. Ytimessä on uusi tapa hallita ja johtaa tiedolla, mikä mahdollistaa hoidon laadun kehittämisen. Muutoksesta hyötyy sekä potilas että ammattilainen. Käytännössä digitalisaatio näkyy ammattilaisille työtapojen muuttumisena, potilaille uusina palvelukonsepteina.

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Pekka Malmberg on nähnyt muutoksen työssään läheltä. Hän on toiminut Hyksissä osastonylilääkärinä Iho- ja allergiasairaalassa keuhkosairauksien diagnostiikan parissa jo vuodesta 1994 saakka.

Pekka Malmberg

”Digitalisaation myötä tiedon määrä kasvaa ja tarkentuu, jakaminen helpottuu ja löytäminen nopeutuu. Tämä tuo valtavasti mahdollisuuksia diagnostiikan ja hoidon kehittämiselle. Erilaiset tietokannat ja sähköiset hoito-ohjeet ovat jo nostaneet hoidon laatua. Loppujen lopuksi potilas hyötyy, kun hän saa entistä nopeammin oikean hoidon”, Pekka summaa.

Tiedon tehokkaampi kerääminen, parempi laatu ja isonkin tietomäärän ketterä hallinta ovat siis avain hoidon laadun kehittämiseen. Tässä keskeisessä roolissa ovat laaturekisterit, joihin tiedon kerääminen on koko ajan helpompaa. Laaturekistereihin kootaan tautikohtaisesti erilaista tietoa – jopa kansallisella tasolla. Sen avulla voidaan arvioida esimerkiksi hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä tehostaa hoitoprosesseja.

”Tulevaisuudessa rekisterit ja data auttavat entistä enemmän diagnosoinnissa ja antavat mahdollisuuden myös hoidon ja diagnostiikan kriittiselle tarkastelulle. Pelkällä tiedon keruulla ei tietenkään tee mitään, vaan tieto pitää osata hyödyntää oikealla tavalla. Tämä on uusi, positiivinen haaste terveydenhuollon johtamiselle”, Pekka toteaa.

Etämittauksen pioneerihanke

Hyksin Iho- ja allergiasairaalassa on toteutettu edistyksellistä hanketta työperäisen astman diagnosoinnissa. Siinä potilaat ovat toteuttaneet PEF-mittaukset puhelimeen asennettavan sovelluksen ja Bluetooth-tiedonsiirtoa hyödyntävän mittarin avulla. Mittaustulokset siirtyvät automaattisesti tietojärjestelmään ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Sovellus myös muistuttaa, milloin puhallusmittaus pitää tehdä sekä valvoo, että puhallus suoritetaan oikein.

”Työperäisen astman diagnosoinnissa mittaus tehdään kahden tunnin välein neljän viikon ajan. Sovellus auttaa potilasta tässä urakassa. Nykyaikainen tapa on myös lisännyt potilaiden sitoutumista mittaamiseen”, Pekka kertoo.

Ammattiastman taudinmääritys täytyy pohjautua objektiivisiin mittauksiin. ”Työperäisen astman diagnosoinnissa etämittaaminen ja sovelluksen hyödyntäminen ovat tuoneet selvän lisäarvon, kun puhallustekniikka on valvottu ja tulos kirjattu sähköisesti. Näin virheiden mahdollisuus vähenee, ja mittaustulokset ovat luotettavampia”, Pekka sanoo.

Osana hanketta kootaan myös astmarekisteriä. Laaturekisterit sekä etäpalvelukonseptit lisäävät osaltaan myös alueellisen tasa-arvon toteutumista. ”Etävastaanotto, etäkuvantaminen ja etämittaaminen tulevat koko ajan yleisemmäksi. Kansalliset laaturekisterit puolestaan lisäävät hoidon läpinäkyvyyttä sekä luovat yhdenmukaisia ja erikoisalariippumattomia toimintatapoja kansallisen yhteistyön ja vertailun mahdollistamiseksi. Näin hoidon laatu saadaan tasaisemmaksi ja alueellisia eroja pienemmäksi.”

Potilaan hoitopolku digitalisoituu

Tulevaisuudessa tietojärjestelmät ohjaavat entistä enemmän koko hoitoprosessia, kun sekä potilaan henkilökohtainen historia että laaturekisterit auttavat päätöksenteossa. Potilaan hoitopolku onkin tulevaisuudessa yhä digitaalisempi.

”Nähtäväksi jää, kuinka paljon jatkossa on perinteistä vastaanottotoimintaa. Terveysongelmaan halutaan vastaus nopeasti, ja perinteisen mallin saattaakin korvata erilaiset digikommunikaation ratkaisut. Ne vastaavat paremmin asiakkaan tarpeisiin”, Pekka sanoo.

Myös Mika Mäkelä, HYKS Tulehduskeskuksen iho- ja allergiasairauksien linjajohtaja, kliinisen allergologian professori, näkee digitalisaation tuomat mahdollisuudet positiivisina. ”Hoito ja hoitaminen helpottuvat, kun syntyy kokonaisuus, jossa sekä potilaat että hoitohenkilökunta pystyvät hyödyntämään digitaalisuutta.”

Sisältääkö digitaalinen hoitopolku sitten riskejä? ”Terveydenhuollossa kohdataan samat riskit kuin muidenkin alojen digitalisaatiossa. Esimerkiksi tietojärjestelmät ovat haavoittuvia eikä integraatio aina onnistu ongelmitta. Hoitosuhteesta on tärkeää pitää potilas keskiössä – laitteet eivät saa nousta päärooliin”, Pekka summaa.

Riskit huomioiden Pekka kannustaa keskittymään kehitysmahdollisuuksiin: ”Digitalisaatio on käynnissä ja jatkuu edelleen. Se luo valtavat mahdollisuudet kehittää parempaa hoitoa niin tieteellisen tutkimuksen kuin käytännön työn tasollakin. Tähän mahdollisuuteen on jokaisen tartuttava.”

Pekan kolme vinkkiä digihankkeeseen

Suhtaudu ennakkoluulottomasti. Totuttu tapa ei ole aina oikea tai paras tapa toimia. Lähde liikkeelle tarpeista, älä siitä, miten on ennen tehty.

Viesti asiantuntijoiden kanssa. Uuden luominen vaatii hoksaamista eri näkökulmasta. Esimerkiksi lääketieteilijällä ei ole paras näkemys digiasioista. Ulkopuolelta saat yllättäviä kysymyksiä, jotka vievät oikeaan suuntaan.

Pidä integrointi aina osana hanketta. Pohdi etukäteen, mihin olemassa olevaan kokonaisuuteen ratkaisu tulee, ja miten sen on toimittava tulevaisuudessa.

 

Tutustu ja lataa tuottavuusselvitys: Astmapotilaiden hoito perusterveydenhuollossa

opas-icon

Lataa opas

Tämä opas kertoo etämittauksesta ja sen mahdollisuuksista
eri terapia-alueilla.

LATAA OPAS