Kaikki yritykset ovat teknologiayrityksiä

”Everybody is in the service business”, kuuluu kuuluisa lainaus, joka tuli mieleeni miettiessäni asioiden internetiä (IoT) ja it-palveluyritysten aseman muutosta maailmassa. Meille on tietenkin itsestään selvää, että olemme palveluyritys, mutta erilaisten pilvipalveluiden kehittyessä olemme myös voimakkaammin itse investoimassa jaettuun infrastruktuuriin ja kehittämässä investointeja vaativia tuotteita. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että meitä voi käsitellä väistämättä myös teknologiayrityksenä. Tästä syntyi havainto, että tulevaisuudessa tai itse asiassa jo nyt jokainen yritys on teknologiayritys.

Tarkastellaan yrityksiä seuraavaksi palvelu- ja tuoteliiketoimintoina. Verkkokauppa on aina ollut voimakkaampaa palveluissa. Erityisesti koska moni palvelu on rakentunut verkkokaupaksi siten, ettei voi sanoa myydäänkö palvelua verkkokaupassa vai onko kauppa palvelun ominaisuus. Esimerkkinä tästä käy vaikkapa verkkopankki tai Airbnb. Kummassakaan ei ole mielekästä erottaa verkkokauppaa ja myytävää palvelua toisistaan. Asiat ja esineet eli fyysiset tuotteet taas tullaan kytkemään internetiin. Se tarkoittaa, että ne tulevat saamaan oman ja kollektiivisen älyn. Näin ollen sekä palvelu- että tuotepohjaisten yritysten päätuotteisiin kytkeytyy informaatioteknologia ennen näkemättömällä tavalla. Teknologian tuomat ominaisuudet muodostuvat yritysten kilpailueduksi tuotteen ominaisuuksina. Ilmiö on sama, oli sitten kyseessä sulautetut teollisuusautomaation järjestelmät tai sosiaaliseen mediaan integroituvat kuluttajatuotteet.

Yritys ei uudessa todellisuudessa voi enää ajatella ostavansa it:tä tukifunktionaan, vaan it:stä on tullut väistämättä yrityksen keskeinen menestystekijä. Innokkaimmille vastustajille todettakoon, että tarkoituksella hämärrän it:n ja muun tuotekehitykseen liittyvän teknologian rajaa, koska näin tapahtuu todellisuudessakin parhaillaan.

It-palvelutoimittajana olemme uudessa asemassa. Toisaalta meille avautuu lukuisia mahdollisuuksia auttaa asiakkaitamme perinteisen kustannus-tehokkuus-tuottavuuspelikentän ulkopuolella liiketoiminnan kehittämisessä. Toisaalta joudumme samalla luopumaan kaikesta mahdollisesta asenteesta, jossa ajattelimme olevamme teknisiä edelläkävijöitä verrattuna asiakkaisiimme. Voimme edelleen tietää paremmin vaikkapa Microsoft-tuotteista, mutta yleisesti asiakkaamme ovat omasta näkökulmastaan muuttumassa teknologisesti yhtä kyvykkäiksi ja alallaan johtaviksi kuin mekin. On jopa haaste pysyä vauhdissa mukana.

Omalta osaltaan asiakkaan on hyvä muistaa, että teknologisen osaamisen kehittäminen oman liiketoiminnan näkökulmasta on nimenomaan mahdollista silloin kun hyvät kumppanit huolehtivat muista osista. Toivonkin, että tämä uusi tasavertaisuus teknologisessa osaamisessa kumpikin omilla vastuualueillaan mahdollistaa kohtaamisen niin sanotusti silmästä silmään. Näin syntyy uskoakseni entistä synergisempiä ja syvällisempiä kumppanuuksia.

Jokaisen yrityksen tehdessä omaa teknologista kehitystään syntyy valtavasti vertikaalista asiakas- ja toimialakohtaista teknologiaa esimerkiksi terveydenhuoltoon, kauppaan tai teollisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että on yhä haastavampaa olla horisontaalinen palveluntarjoaja ja tarjota kaikkea ottamatta kantaa asiakkaan toimialaan. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin pystyä tähän samanaikaisesti kun kehitämme asiakkaidemme liiketoiminnan digitalisoimiseksi ratkaisuja. Uskomme, että tämä onnistuu ketteryyttä menettämättä standardisoimalla horisontaalisia palveluita aiempaa pidemmälle. Edelleen uskomme, että tämä on myös oman vertikaalinsa teknologiaan keskittyvän asiakkaan etu. Standardointi on nimittäin edellytys automaatiopohjaiselle tehokkuudelle, sekä ostamisen ja hallinnoimisen helppoudelle.

Kirjoittanut

Topias Uotila on Elisan liiketoimintajohtaja, joka surffaa toimialojen yhdentymisen ristiaallokossa ja ansaitsee palkkansa rakentaessaan Elisalle liiketoimintaa sovellustason ulkoistuksilla.