Alkuun 1 Airbnb mullisti majoitusalan ja aloitti kumouksen 2 Jakamistalous törmää sääntö­viidakkoon 3 Suomessakin on jo luotu uusia palveluja 4 Riittävästi ihmisiä pienellä alueella 5 Luottamus on arvokasta kuin kate luottokortilla 6 Onko jakamistalous uusi talous­järjestelmä? 7 Vai onko meistä tulossa digijättien torppareita? 8 Jakamis­talouden tulevaisuus näyttää hyvältä 9 Suomessa verottaja haluaa edistää jakamis­palveluja 10 Jakamistalous voi olla uusi teollinen vallankumous Mistä on kyse? Jakamistalouden ABC

Minun kotini on sinun hotellisi

Airbnb ja Uber eivät ole vain hyödyllisiä ja helppoja jakamispalveluita. Niissä on voimaa, joka saattaa mullistaa nykyisen talousjärjestelmämme. Suomeen on syntynyt yli 40 jakamispalvelua. Mutta selviävätkö ne suomalaisessa sääntöviidakossa?
Katso video
Teksti Jari Peltola Kuvat ja video Meeri Utti
Luku 1

Airbnb mullisti majoitusalan ja aloitti kumouksen

Kun eteläafrikkalainen Tarryn Botha etsi yöpaikkaa Helsingistä vertaismajoitusta tarjoavan Airbnb-palvelun kautta, hän löysi kiinnostavan kohteen kaupungin pohjoisosasta Puistolasta.

Punatiilinen, suuri-ikkunainen 1980-luvun paritalo ei prameillut uutuudellaan. Se oli silti juuri sitä mitä Tarryn oli etsinyt: aitojen ihmisten koti, jossa saisi kokea paikallista elämänmenoa.

Palveluun ladatuissa kuvissa keittiön työtasolla lojui sarjakuvalehtiä. Kirjahyllyssä olivat perhealbumit paikallaan. Tämä oli jotain muuta kuin hotellien aulabaarit, Botha ajatteli.

Airbnb on keskeinen esimerkki jakamistalouden voimasta. Jakamistaloudella tarkoitetaan palveluita, joissa ihmiset jakavat omastaan toisilleen, usein pientämaksua tai palvelua vastaan. Monen jakamistalouden palvelun toimintatapa, käyttöliittymä, on digitaalinen.

Airbnb:n kautta vuokratuissa majapaikoissa yöpyy 425 000 ihmistä joka yö. Tämä on noin 22 prosenttia enemmän kuin Hilton-ketjun hotelleissa ympäri maailman.

Pelkästään Helsingissä Airbnb:llä on 1400 majapaikkaa. Se vastaa neljän suuren keskustahotellin majoituskapasiteettia.

Airbnb:n toimintatapa on yksinkertainen. Ihmiset voivat sen avulla vuokrata matkailijoille ylimääräisiä makuuhuoneitaan – tai ilmapatjojaan, mistä palvelun nimikin tulee.

Turisteille palvelu luo mahdollisuuden tutustua ihmisiin ja nähdä elämää uudella tavalla. Juuri tämä oli tärkeää myös Tarryn Bothalle.

“Oikeassa kodissa pääsen paikallisten ihmisten elämään kiinni aivan toisella tavalla kuin hotellissa. Hotellissa en esimerkiksi saa tietää, kuuluuko paikallisissa kodeissa ottaa kengät pois jaloista vai ei”, hän sanoo.

Airbnb on mullistanut majoitusalan maailmanlaajuisesti. Mutta se on vain yksi esimerkki koko ajan yleistyvistä jakamistalouden palveluista. Ne ovat onnistuneet jo uudistamaan niin ihmisten liikkumista, tavaroiden lainaamista, rahan- ja ajankäyttöä kuin ravintoloissa käymistäkin.

Luku 2

Jakamistalous törmää sääntö­viidakkoon

Uudet kummallisesti nimetyt jakamispalvelut, kuten Uber, Lyft, Couchsurfing, TaskRabbit, Peerby, Blablacar, Homexchange, ZipCar ovat saaneet maailmanlaajuista suosiota.

Niiden kautta voi esimerkiksi tarjota turistille yöpaikan, tarjota kuljetuksia tai lainata porakonettaan. Esimerkiksi taksipalvelu Uber on toiminnassa 60 maassa ja 300 eri kaupungissa ympäri maailman.

Jakamistalouden suosion taustalla on ihmisten aito kiinnostus verkostoitua, jakaa omastaan ja säästää. Asunnon hoitovastike pysyy samana vaikka ihminen vuokraakin asuntonsa tyhjänä olevaa makuuhuonetta Airbnb:n kautta. Ilmiön on mahdollistanut teknologinen murros, jossa palveluiden tuottaminen on ihmisille lähes ilmaista. Voimakkaimmin jakamispalvelut leviävät tiiviisti asutetuissa maailman metropoleissa.

Yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Jeremy Rifkinin mukaan “kukaan ei ole villeimmissä unelmissaan pystynyt kuvittelemaan näin voimakasta tuottavuuden kasvuun johtanutta teknologista vallankumousta, jossa palveluiden tuottaminen ei maksa lähes mitään.”

Monet vanhat toimialat ovat vaikeuksissa, sillä kilpailu on jo ennestään supistanut niiden voittomarginaalit ohuiksi, Rifkin analysoi.

Suomessa on kehitetty noin neljäkymmentä eri jakamistalouden palvelua, joilla on arvioiden mukaan yli satatuhatta rekisteröitynyttä käyttäjää. Aktiiveja käyttäjiä palveluissa on jokunen kymmenen tuhatta.

Jakamispalveluiden kehittäminen on Suomessa kuitenkin törmännyt järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöihin. Palveluiden kehittäjät ovat kokeneet vaikeuksia niin verottajan, lainsäätäjän, elintarvikevalvoja Valviran kuin vakuutusyhtiöidenkin kanssa.

Kotimaisten jakamispalveluiden uranuurtajan Pauliina Seppälän mukaan suomalainen laintulkinta on ollut liian tiukkaa. Yhdessä kuuliaisuuteen taipuvan kansanluonteen kanssa se hidastaa uusien kotimaisten jakamisyritysten syntymistä.

Pauliina Seppälä, Yhteismaan osakas

Suosikkipalvelut: Etsy.com, FB:n Roskalava-ryhmä, Airbnb
Nousussa: Asuntojen joukkorahoitus. Palvelut jotka helpottavat byrokratiaa.

Seppälän mielipide on painava, sillä hän on yhdessä ystäviensä kanssa luonut monta kotimaista jakamispalvelua, kuten Siivouspäivän, Illallisen taivaan alla ja NappiNaapurin.

Yli 46 maassa toimiva taksipalvelu Uber on yrittänyt päästä Suomen markkinoille, mutta toistaiseksi onnistunut siinä vain puolittain.

Maaliskuussa 2015 edellisen hallituksen ministeri Paula Risikko (kok) toisti lainsäädännön lähtökohdan, että taksien välitystä saa Suomessa toki harjoittaa, mutta Uber-taksin ajaminen vaatii taksiluvan ja ammattiajokortin.

Erityisesti taksiliitto on vastustanut Uberia, joka kaventaisi ammattikuskien leipää. On myös epäilty, onko Uber-matkustaminen turvallista, koska kuka tahansa saa ajaa Uber-taksia.

Uber toikin Suomeen oman luksuspalvelunsa Blackin, joiden kuskeilta edellytetään taksilupaa. Blackissa kuskit kuljettavat asiakkaitaan esimerkiksi E-sarjan Mercedeksellä tai Hummerilla.

Uberin esimerkin ei kannata silti antaa masentaa. Jakamispalvelut voivat menestyä myös Suomessa. Rohkaisevia esimerkkejä on olemassa.

Luku 3

Suomessakin on jo luotu uusia palveluja

Helsingin Pikku-Huopalahdessa asuva Heli Heikura avaa tiistai-iltana rivitalonsa oven.

Heikuran vaalea pitkäkarvainen coton de tuléar Vuokko on jo osannut odottaa vierasta. Se kävelee rauhattomana oven avautuessa. Oven takana seisoo Anneli Vetri, joka on tullut viemään Vuokkoa ulos. Vetri tekee palvelun Stadin Aikapankin kautta.

Stadin Aikapankki on yksi menestyneimmistä suomalaispalveluista. Todiste siitä, että myös Suomessa uusi talous voi saada jalansijaa. Aikapankin järjestelmässä on useita tuhansia palvelutarjouksia.

“Stadin Aikapankista saa kaikenlaista palvelua, mitä ei itse osaa tai ehdi tekemään”, Heikura sanoo.

“Tuntuu arjen luksukselta, kun saa käyttää jonkun toisen aikaa”.

Heikura ja Vetri ovat Stadin Aikapankin aktiiveja. Aikapankin jäsenet antavat toisilleen palveluita, joiden mittayksikkö on yhden tunnin mittainen tovi. Jokaisen tekemä työ on yhtä arvokasta, ja aikapankkilaiset voivat vaihtaa toveja toistensa kanssa.

“Teen vaihtoja keskimäärin kerran viikossa. Olen opettanut uintia, ohjannut vesijuoksua, kuljettanut ihmisten tavaroita, kestovärjännyt ripsiä, tehnyt joskus jopa jalkahoidon”, Vetri kertoo.

Muita tunnettuja suomalaispalveluita ovat Swap.com (entinen Netcycler), Kuinoma, Ruokaosuuskunta, PiggyBaggy, CityCar Club, erilaiset kimppakyytipalvelut, Ravintolapäivä, HelsinkiBed&Breakfast, Lainaaja, Fixura, Pankki 2.0 ja Mesenaatti.

Vain harva suomalainen palvelu on pystynyt nousemaan piirisarjasta kansainväliseen luokkaan. Pisimmälle ovat päässeet kierrätetyn tavaran palvelu Swap.com ja Ravintolapäivä: Swap.com on suomalaisen Netcyclerin tytäryhtiö, ja se yrittää valloittaa Yhdysvaltojen markkinat kierrätetyn tavaran jälleenmyynnillä. Ravintolapäivää puolestaan on vietetty jo 71 eri maassa.

Luku 4

Riittävästi ihmisiä pienellä alueella

Helsingin Punavuoressa asuva Pauliina Seppälä innostui jakamistaloudesta koettuaan, miten Suomessakin voi luoda merkityksellisiä asioita joukkoistamalla, innostamalla verkon käyttäjiä aktiivisuuteen.

Kun Facebook oli vuonna 2009 leviämässä voimakkaasti, Pauliina perusti ystäviensä kanssa palveluun ryhmän, jonka tarkoitus oli edistää sopuisaa yhteiseloa Punavuoreen avattavan vastaanottokeskuksen ja paikallisten kesken.

Refugee Hospitality Group (RHG) sai suosiota NIMBY-liikkeen vastavoimana. Kun jotkut asukkaat eivät halunneet vastaanottokeskusta takapihalleen, RHG halusi auttaa pakolaisia kotoutumaan. RHG:n Facebook-ryhmään on tähän mennessä liittynyt yli 5300 jäsentä.

“RHG:ssa näimme sosiaalisen median voiman”, Seppälä kertoo.

Vaikka RHG ei muuttanut Suomea lopullisesti, se taisi muuttaa Seppälän elämän.

RHG:n jälkeen Seppälä on ollut käynnistämässä ystäviensä Tanja Jänicken, Jaakko Blombergin ja Marko Tannisen kanssa neljää yhä toimivaa hanketta: Mesenaattia, Siivouspäivää, Illallisia taivaan alla ja NappiNaapuria.

Nämä ovat saaneet eniten suosiota Helsingissä. Kriitikoiden mukaan jakamistalous onkin etelähelsinkiläinen kupla, joka vain vaivoin kykenee laajentumaan muualle Suomeen.

Helsingin Bulevardilla haastattelun antavan jakamispalveluille it-alustoja rakentavan Sharetriben perustajan Juho Makkosen mukaan tähän on hyvin luonnollinen syy.

“Toimiakseen hyvin palvelut tarvitsevat ison määrän ihmisiä riittävän pienellä alueella. Helsingissä se toteutuu parhaiten.”

Juho Makkonen, perustaja, Sharetribe

Suosikkipalvelut: Airbnb, Peerby, Swap.com
Nousussa: PiggyBaggy, Weego

Sharetriben alustalla voi perustaa kauppapaikan, jossa on monta myyjää. Tässä se eroaa verkkokauppa-alustoista, joiden päälle perustetuilla sivustoilla on tyypillisesti vain yksi myyjä.

Makkonen näkee, että koko Etelä-Suomi on jakamispalveluiden leviämisen kannalta vielä hyvää aluetta.

“Nuorten koulutettujen kaupunkilaisten yhteiskunnallinen ja ympäristöajattelu on usein melko voimakasta. IPhonen omistavat ja Flow-festareilla käyvät hipsterit ovat jakamispalveluiden varhaisia omaksujia.”

“Muuten Suomi on väestöllisesti liian pieni ja välimatkat liian suuria palveluiden ihanteellisimman menestymisen kannalta. Toisaalta maaseudulla jakamista on harrastettu aina, ilman digitaalisia apuvälineitä.”

Luku 5

Luottamus on arvokasta kuin kate luottokortilla

Luottamus on kaikkien uusien jakamispalveluiden ytimessä. Jaat sitten autoasi, aikaasi, porakonettasi tai viljelypalstaasi, sinun tulee pystyä luottamaan toiseen ihmiseen.

Suomessa on totuttu luottamaan yhteiskuntaan, joka suojelee kansalaisia markkinavoimaa käyttäviltä yrityksiltä. Jakamistaloudessa valtiovallan rooli on vähäisempi. Konsulttiyhtiö PwC:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan peräti 89 prosenttia yhdysvaltalaisista katsoo, että jakamismallit perustuvat palveluntarjoajan ja käyttäjän keskinäiseen luottamukseen.

Lisäksi useampi kuin joka kolmas (69 prosenttia) tutkimukseen osallistunut koki, ettei voi luottaa jakamistalouden yritykseen, ellei sitä ole suositellut henkilö, johon he luottavat. Käyttäjähistorialla ja sen mukanaan tuomalla luottamuksella on merkitystä. Se on arvokasta kuin luottokortilla oleva kate.

Tärkeintä luottamuksen muodostumisessa on se, että ihmiset toimivat palveluissa omina itsenään. Toinen yhtä tärkeä periaate on se, että jakamispalveluiden käyttäjien käyttäytymishistoriansa on muiden käyttäjien luettavissa. Jos Airbnb:n kautta asuntoaan vuokraava pettää luottamuksen, tämän asiakkaat paljastavat vilungin nopeasti ja julkisesti. Epärehellinen vuokraisäntä huomaa pian olevansa ilman asiakkaita.

Kun Tarryn Botha pohti vuokraavansa talon Helsingin Puistolasta, häntä häiritsi vain se, että yksikään vierailija ei ollut käyttänyt taloa aiemmin. Oliko emäntä luotettava? Oliko talo sitä, miltä se kuvissa näytti?

“Oli hetkiä, jolloin sanoin ystävilleni, etten ollut täysin varma asiasta. Epäilykseni poistuivat, kun sain selville, että jos en ollut tyytyväinen, voin kertoa asiasta Airbnb:lle ja saan rahani takaisin”, Botha kertoo.

Eräs tunnetuimmista jakamistaloutta tutkineista suomalaisista on Tukholman Mobile Life Centressä tutkijatohtorina työskentelevä Airi Lampinen. Hän on erikoistunut paikallisiin jakopalveluihin ja verkottuneeseen vieraanvaraisuuteen, kuten Couchsurfing-tyyppisiin palveluihin.

Airi Lampinen, tutkija, Mobile Life Center, Tukholma

Suosikkipalvelut: Sharetribe, Uber, Airbnb
Nousussa: Hoffice, Yerdle

Lampisen mukaan jakamispalveluissa uutta on se, miten toisilleen ennalta tuntemattomat ihmiset suhtautuvat toisiinsa.

“Uusien palveluiden ansiosta he voivat toimia yhdessä uusilla tavoilla. Kyse ei ole vain rahallisista palveluksista, vaan myös uudenlaisesta vuorovaikutuksesta”.

Fiksuimmat jakamispalvelut auttavat käyttäjiä rakentamaan keskinäistä luottamusta.

Erään tutkimuksen mukaan Lontoossa Uber-taksien kuljettajat koetaan yhtä luotettaviksi kuin perinteisen mustan lontoolaistaksin kuskit. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että Uber-taksissa matka näkyy navigaattorin ruudulla. Käyttäjät kokivat, että he pystyvät samaistumaan Uber-kuskeihin, mikä lisäsi luottamuksen tunnetta.

Kotimaisen kuljetuspalvelu PiggyBaggyn kautta tavalliset ihmiset voivat kuljettaa toistensa paketteja omien menojensa yhteydessä. Kuljetuspalvelu maksaa asiakkaansa vahingot sataan euroon asti.

“Palvelumme kautta kuljetetaan kymmeniä paketteja kuukausittain. Mitään väärinkäytöstä ei ole tapahtunut. Asiakkaat ja käyttäjät ovat hyvin ymmärtäneet idean, joka perustuu yhteiseen luottamukseen”, palvelun perustaja Harri Paloheimo sanoo.

Luku 6

Onko jakamistalous uusi talous­järjestelmä?

Alun perin jakamispalvelut olivat vastaveto pääomalle. Ajatus on johtanut kansainväliseen keskusteluun siitä, voisiko jakamistalous olla kolmas talousjärjestelmä sosialismin ja kapitalismin rinnalla.

Pisimmällä oman talousjärjestelmän luomisessa ovat juuri aikapankit.

Aikapankki laajentaa ihmisten toimintamahdollisuuksia vähentämällä riippuvuutta rahasta ja kasvattamalla sosiaalista pääomaa, kiteyttää Helsingin Aikapankki keskeisimmän ideansa. Kun töitä ja rahaa ei ole, aikapankki voi tarjota ratkaisun: esimerkiksi Kreikassa aikapankkien toiminta kääntyi kasvuun talouskriisin myötä.

Ristiriitaista on, että kaikki suurimmat jakamistalouden yritykset, kuten Airbnb ja Uber, ovat nykyisin pääomasijoittajien osin omistamia. Sijoittajat luovat kohteistaan liiketoimintaa, jossa ideologiasta pidetään kiinni vain niin pitkään kuin se on hyvää bisnestä. Tähän asti se on usein ollut sitä.

Vaikka moni pitkäaikainen aktiivi kokee toisin, niin kapitalistien kiinnostus jakamistaloutta kohtaan on hyvä asia. Sijoittajat pohtivat idealistien kanssa, kuinka yhdistää markkinamekanismi fiksulla tavalla epäitsekkyyteen. Tämän ansiosta yhä useampi jakamishanke voi valloittaa maailmaa.

Sijoittajien näkökulmasta jakamistaloudessa on kyse perinteisten toimialojen onnistuneesta uudistamisesta. Kun perinteiset palvelut tuotetaan olemassa olevissa liikkeissä korkeilla kiinteillä kustannuksilla, jakamistalouden palvelut tuotetaan digitaalisissa kanavissa ja minimaalisilla kustannuksilla.

Sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita investoimaan palveluihin, joilla ne näkevät kansainvälistä potentiaalia. Mutta merkitseekö tämä sitä, että kolmannen talousjärjestelmän lipunkantajien ideologinen särmä on tylsymässä?

Luku 7

Vai onko meistä tulossa digijättien torppareita?

Yhdysvaltojen Palo Altossa toimivan Xeroxin tutkimusyksikön tutkijan Victoria Bellottin mukaan ”aidoilla”, rahataloutta karsastavilla jakamispalveluilla on silti tulevaisuudessakin elintilaa.

Sähköpostikeskustelussa Bellotti painottaa, että vastavirtakulttuurinkin palveluiden tulee pystyä luomaan omaa rahavirtaa, jotta ne pystyvät ylläpitämään ja kehittämään helppokäyttöisiä palveluita.

“Aidoissa jakopalveluissa odotan näkeväni paljon mainoksia, halusimme sitä tai emme”, hän sanoo.

Victoria Bellotti, tutkija, Xerox Research Center, Palo Alto

Suosikkipalvelut: TaskRabbit, Instacart, Nextdoor
Nousussa: MyTurn, ShareTribe, Near-Me, Structured Domains, Juggernaut

Sijoittajien mukaantulo muuttaa myös ihmisiä. Kun alan konkareilta kysyy, viekö heitä yhä eteenpäin halu muuttaa maailmaa vai onko tähtäimessä raha, he ottavat miettimistauon. He ovat rehellisiä.

“Koen olevani uudistaja, uusien asioiden luoja. Mutta yhä enemmän ja enemmän ansaintamallit kiinnostavat minua”, Pauliina Seppälä sanoo.

“Aikaisemmin ajatteluni oli enemmän ideologista. Nykyään minua kiinnostaa tietää, kuka maksaa tuotteistamme. Mutta vieläkään en koe, että toimintaani ohjaisi pääasiallisesti halu rikastua”, toteaa Sharetriben Juho Makkonen.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa pienet, lokaalit, monenlaiset yhteisöt jakaisivat omastaan toisilleen ja tekisivät näin maailmasta paremman paikan elää.

“Haluamme, että maailmassa olisi lukematon määrä paikallisia ubereita, jotka omistaisivat kuskit itse.”

“Sharetriben alusta on luotu juuri tähän tarpeeseen. Jotkut asiakkaamme ovat rakentaneet jakamispalveluita hyvinkin pienille kiinnostuksen alueille, kuten Disneyn Cars-elokuvassa esiintyville leikkiautoille.”

Yksi mahdollinen tulevaisuuden skenaario on kuitenkin epämiellyttävä.

Mitä isommiksi Google, Facebook, Airbnb, Uber ja muut kasvavat, sitä suuremmaksi niiden valta meidän arjessamme kasvaa. Nämä yhtiöt määrittävät yhä enemmän keitä tunnemme, kohtaamme tai mistä ansiomme muodostuvat.

Ajaudummeko digitaaliseen feodaalitalouteen? Onko meistä tulossa digijättien torppareita?

Luku 8

Jakamis­talouden tulevaisuus näyttää hyvältä

Kuukausi kuukaudelta maailma on muuttumassa jakamispalveluille myötämielisemmäksi.

Tämä on vääjäämätöntä, sillä isot yritykset, viranomaiset ja lainsäätäjät näkevät jakamispalveluissa ison mahdollisuuden niin uusina liiketoimintoina, kaupunkien elinvoimaisuuden vauhdittajana kuin kansalaisten lisätulojen luojana. Jakamispalveluiden luoman liikevaihdon on arvioitu moninkertaistuvan tulevien vuosien aikana.

Helmikuun alussa 2015 Amsterdam kertoi tavoitteestaan muuttua aidoksi “jakamiskaupungiksi.” Peräti 84 prosenttia kaupunkilaisista sanoo tutkimuksissa haluavansa käyttää jakamistalouden palveluita.

Kaupunki on valjastanut 35 “suurlähettilästä” puhumaan muutoksen puolesta ja toteuttamaan muutosta. Suurlähettiläinä on niin kunnan viranomaisia kuin tunnettuja startup-yrittäjiä.

“Amsterdam on ehtymätön vaurauden lähde”, jakopalvelu Peerbyn perustaja Daan Weddepohl sanoo.

Samansuuntaista kehitystä on nähtävissä Espanjassa. Espanjan kilpailuviranomaiset ovat aloittaneet selvityksen kilpailulakien muutostarpeista. Selvityksen tarkoituksena on edesauttaa paikallisten jakamispalveluiden kasvua.

“Ei ole epäilystäkään, etteivätkö jakopalveluiden suosion kasvu ja tarjonnan monipuolisuus lisäisi kilpailua ja sitä kautta kuluttajien hyvinvointia”, maan kilpailuviranomainen sanoo.

Luku 9

Suomessa verottaja haluaa edistää jakamis­palveluja

Myös Suomessa ilmapiiri on kääntymässä suosiollisemmaksi uusille jakamispalveluille.

Esimerkiksi vuonna 2013 verottajan linjaus hiljensi Stadin Aikapankin toimintaa. Verottaja katsoi, että työstä, joka voi olla elinkeinotoimintaa, tulee maksaa verot. Ihmiset pelkäsivät mätkyjä.

Nyt Verohallinto kokee tarvetta miettiä, miten se voisi vauhdittaa jakamispalveluiden kasvua.

Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen peräänkuuluttaa viisaiden ryhmää, jossa olisi mukana niin verotuksen kuin jakamistaloudenkin asiantuntijoita.

“Olisi hyvä perustaa oma laaja-alainen työryhmä arvioimaan verotussääntöjen muutostarvetta jakamistalouden osalta. Jakamistaloutta on ainakin kuljetusliikenteessä ja asuntojen vuokrauksessa.”

“Jos verosääntöjä ei muuteta, joudumme soveltamaan voimassa olevia sääntöjä.“

Kuljetusalan PiggyBaggy on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esiselvityksen lainsäädännön muutostarpeista haastattelemalla 150 alan keskeistä vaikuttajaa.

“Suomessa yli 2000 kiloa painavien ajoneuvojen kuljettajat tarvitsevat ammattikuljettajan pätevyyden, mikä estää pakettiautojen omistajien liittymisen palveluun. Ehdotimme rajan nostamista Euroopassa yleiseen 3500 kilon tasoon”, toimitusjohtaja Harri Paloheimo kertoo.

“Esitys on menossa lainsäädäntöluonnosteluun ja uuden eduskunnan käsittelyyn”.

Konsulttiyhtiö PwC:n mukaan jakamispalveluilla on maailmanlaajuisesti mahdollisuus kasvaa liikevaihdoltaan 335 miljardin dollarin (noin 294 miljardia euroa) arvoiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä niiden liikevaihto on noin 15 miljardia dollaria (13 miljardia euroa).

Vaikka nykyisin tiedossa olevat palvelut kasvaisivat yhä, on vaikea kuvitella Airbnb:n ja Uberin vastaavan suurimmasta osasta PwC:n visioimaa kasvua.

Luku 10

Jakamistalous voi olla uusi teollinen vallankumous

Käyttöliittymiä yrityksille rakentavan Ideanin perustajan Mikko-Pekka Hanskin mukaan uudet menestyspalvelut voivat tulla aivan toisesta suunnasta kuin tähän mennessä on nähty.

Menestyksekkäissä nykypalveluissa kuluttaja palvelee kuluttajaa. Hanskin mukaan uusia hyötyjä on saatavissa, kun isot yritykset omaksuvat jakamistalouden toimintatapoja ja liittävät palveluihin uutta digitaalista teknologiaa.

The next big thing jakamistaloudessa voi olla se, miten suuret teolliset toimijat hyödyntävät resurssejaan tehokkaammin”, Hanski kertoo.

Mikko-Pekka Hanski, yksi perustajista, Idean

Suosikkipalvelut: Airbnb, Uber
Nousussa: Scanadu Scout (kehon terveystilan seurantajärjestelmä)

Mitä nämä resurssit voisivat olla? Tuotantokapasiteettia, osaamista, työntekijöitä, pääomia, toimitiloja ja runsaasti erilaisia verkostoja.

Näitä yritykset toki pyrkivät jo nytkin käyttämään tehokkaasti. Mutta jos ne onnistuvat yhdistämään digitaaliset toiminnanohjausjärjestelmät jakamistalouden toimintatapoihin, yhdistelmästä voi syntyä jotain hienoa.

Hanskin mukaan uusien palveluiden luomisessa on kuitenkin kaksi haastetta: miten saada tuotettua reaaliaikaista dataa ja miten saada eri järjestelmät keskustelemaan keskenään.

“Ohjelmistojen tulisi pystyä luomaan tietoa siitä, miten ihmisten kannattaa lähitulevaisuudessa toimia”, Hanski analysoi.

Hanskin kuvaama skenaario ei ole kolmas talousjärjestelmä. Se on jotain paljon hienompaa. Markkinatalous on luonut länsimaihin nykyisen vaurauden. Jakamistalous voi tehdä järjestelmästä vielä toimivamman.

Jos niin tapahtuisi, se toisi meille uuden teollisen vallankumouksen.

Mitä?

Ainakin osittain digitaalisesti toimiva palvelu, jossa ihmiset tai yritykset jakavat omaisuuttaan, aikaansa tai taitojansa, usein pientä maksua tai vastapalvelusta vastaan.

Liikevaihdon kehitys 2015–2025

2015

2025

13 mrd

294 mrd

Jakamispalveluilla on mahdollisuus kasvaa liikevaihdoltaan noin 294 miljardin euron arvoiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä niiden maailmanlaajuinen liikevaihto on noin 13 miljardia euroa. Lähde: PwC

Miksi?

Ihmiset haluavat verkostoitua tai säästää rahaa ja aikaa. Joidenkin palveluiden motiivina on myös aito halu auttaa toisia tai suojella ympäristöä. Lähde: PwC

yhdysvaltalaisista ajattelee, että jakamis­talous laskee elin­kustannuksia.

on sitä mieltä, että jakamis­palvelut tekevät elämästä mukavampaa ja tehokkaampaa

mielestä jakamis­palvelut vahvistavat kansalais­yhteiskuntaa.

uskoo jakamis­palveluiden olevan ympäristö­ystävällisiä.

Kenelle?

Innokkain käyttäjäryhmä on nuorehkot kaupunkilaisperheet.

Kotitaloudet, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia.

Kotitaloudet, joiden vuositulot ovat 45  000—67  000 euroa.

18—24 –vuotiaat

Lähde: PwC

Majoitus

Hotellit vs. Airbnb

Helsingissä on Airbnb-huoneita neljän Helsingin keskustassa sijaitsevan suuren hotellin* kapasiteetin verran.

* Scandic Park (523), Crowne Plaza (349), Sokos hotelli
Vaakuna (270), Scandic Simonkenttä (360)


Suomalaiset majoitusalan palvelut:

Helsinki Bed&Breakfast, Kodinvaihtoloma

Liikenne



8%

Noin 8 prosenttia Yhdysvaltain aikuisväestöstä on ottanut osaa johonkin autokyytien jakopalveluun. Lähde: PwC


















Suomalaiset liikenteen jakamis­palvelut:

CityCar Club, Kortteliauto, Greenriders, Kyydit.net, Kimppa.net, Kimppataksi, PiggyBaggy

Raha

Vertaislainaamisen uskotaan kasvavan viime vuoden 8 miljardin euron tasolta jopa 58 miljardiin euroon tänä vuonna.

2015

2016

8 mrd

58 mrd





Suomalaiset rahaan liittyvät jakamis­palvelut:

Invesdor, GrowVC, Fixura, Lainaaja, Mesenaatti, Pankki 2.0

Suomalaiset muiden alojen jakamis­palvelut:

Ruokaosuuskunta, aikapankit, NappiNaapuri, Huuto.net, Kuinoma, Kierrätysverkko, Sharetribe, Hacklab