Ilmapiiri IoT:n ympärillä: Mitä mieltä ovat 10 edelläkävijää eri teollisuudenaloilta?

Keliolosuhteita uhmaten 10 teollisuuden edelläkävijää kokoontuivat Pasilaan pyöreän pöydän ääreen miettimään tähänastisia IoT-saavutuksia ja erityisesti sitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. IoT, sensorointi ja datankeruu tuntuvat olevan jo arkipäivää. Nyt kasvava kiinnostus kohdistuukin kertyvän pääoman kaupallistamiseen: Miten 100 rahan investoinnista saadaan 200 rahaa takaisin?

Huutava tarve konkreettisille ja kaupallisille kehitysprojekteille

”Strategioiden ja termien viljely saa jo loppua”, toteavat asiantuntijat eri teollisuuden toimialoilta. Heidän kokemuksensa mukaan yrityksissä koetaan, että seuraavaksi tarvitaan konkreettisia ja kaupallisia kehitysprojekteja. Juuri näihin kaupallistamisen haasteisiin pureuduttiin tiistaina 29.1. järjestetyssä IoT Kaupallistamistyöpajassa.

Yksi tyypillinen haaste on se, että IoT-projekti annetaan siitä kiinnostuneelle henkilölle tai henkilöille. Sitä ei välttämättä projektoida riittävän hyvin, ja jo uhka talousvaikeuksista johtaa siihen, että projekti laitetaan herkästi jäihin. Jäädyttämisen syyksi todetaan usein, että projekti ei tuo vielä tuloja, joten jatketaan sen toteuttamista paremmalla ajalla. Pöydän äärellä kollektiivinen nyökyttely vahvistaa tilanteen olevan laajalti samankaltainen.

Keskustelun edetessä todetaan, että konkretiaankin on päästy ja esimerkkejä kaupallistamishankkeista löytyy. Usein ensimmäisenä on lähdetty kaupallistamaan omien laitteiden tuottaman datan keräystä sekä datasta saatavia hyötyjä. Näistä tyypillisiä esimerkkejä ovat

  • Huoltotoiminnan optimointi ja siitä saatavat säästöt sekä toisaalta uudenlainen lisäliikevaihto
  • Tuotannon automatisointi sekä itselle että asiakkaille
  • Hankintojen automatisointi ja sen seurauksena varastoista vapautuvien pääomien uudelleen sijoittaminen kehitystyöhön
  • Uudet ansaintamallit, jotka mahdollistavat mm. käyttömäärään tai saavutettuihin hyötyihin perustuvan laskutusmallin

Kaupallistamisen haasteet: Mennäkö yli, ali vai kiertää?

Hyvän keskustelun jatkuessa vilkkaana ei tule yllätyksenä, että myös haasteista ollaan varsin yksimielisiä. Ryhmässä nostetaan esille neljä suurinta kaupallistamisen estettä:

  • Toimijakentän runsaslukuisuus ja pirstaleisuus
  • Digitalisointi yritetään tehdä istuttamalla vanhaan toimintatapaan digiä
  • Laajan IoT-datan analysointiosaamisessa on usein vajausta
  • Datan omistajuuteen liittyvät asioiden selvittäminen hidastaa ja usein lopulta estää arvoketjuajattelun toteutumisen

Kulminaatiopisteenä data, omistajuus ja jakaminen

Päivän edetessä siirryttiin työpajoihin, joissa pohdittiin ratkaisuja todettuihin ongelma-alueisiin. Keskustelussa ei puhuttu sanallakaan teknologiasta, vaan pohdinta keskittyi toimintamalleihin ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen.

Kaikki pohdinnat kulminoituivat tavalla tai toisella dataan. Data on arvokasta vasta, kun se liitetään eri datalähteisiin. Tämä edellyttää ekosysteemiajattelua ja alustatalouden edistämistä. Lohkoketjuajattelu nähdään puolestaan ratkaisuvaihtoehtona datan omistajuuteen, käytettävyyteen ja luottamuksen rakentamiseen eri toimijoiden välillä.