Hydraulivasaroiden valmistus tehostuu IoT:n avulla

Lukuaika 2 min

Sandvikin Lahden tehdas hyödyntää Elisan IoT-alustaa

Kansainvälisen teollisuuskonserni Sandvikin Lahden tehdas on erikoistunut hydraulivasaroiden valmistukseen. Hydraulivasaroita käytetään rikotukseen ja louhintaan niin kaivostoiminnassa kuin rakentamisessa. Pienimmät vasarat sopivat minikaivureihin ja suurimmat isoihin jopa 100 tonnin koneisiin. Myös tällainen raskaan teollisuuden tehdas pystyy hyödyntämään teollisen internetin eli IoT:n mukanaan tuomaa älyä.

“Lähdimme syksyllä edistämään Lahden tehtaalla Smart Factory -hanketta, jossa tavoitteena on kerätä dataa tehtaan ja sen koneiden toiminnasta ja saada parempi kokonaiskuva tehtaasta”, kertoo IT Production Operation Manager Markus Lukumies Sandvikilta.

Ensimmäisessä vaiheessa Sandvikin Lahden tehtaalla toteutettiin pilotti, jossa testattiin Smart Factory -hankkeen toimivuutta. POC, Proof of Concept, osoittautui toimivaksi ja koko tehtaan tuotannon koneiden kattava datankeruu ja analysointi Elisa IoT-alustan avulla valmistuu tammikuussa 2018.

Tehtaan optimointia ja vikatilanteiden ennakointia

“Kun keräämme aikaisempaa tarkemmin ja monipuolisemmin dataa, pystymme paremmin näkemään tehtaan kapasiteetin, valmistettavien tuotteiden läpimenokyvyn ja tehtaan kokonaiskuvan”, Markus Lukumies kertoo.

Kun aikaisemmin valmistettavien tuotteiden läpimenoajat ovat olleet tuotannonohjausjärjestelmässä keskimääräisiä arvoja, datan reaaliaikainen kerääminen mahdollistaa todellisten tarkkojen läpimenoaikojen tallentamisen.

“Tulevaisuudessa voimme optimoida tehtaan tuotantoa mahdollisimman tehokkaasti sekä ennakoida vikatilanteita, analysoida niitä ja mahdollisesti poistaa niitä. Lahden tehtaassa valmistetaan paljon erilaisia tuotteita, jolloin voimme datan perusteella kokeilla erilaisia tuotevariaatioita, miten tehdas toimisi optimaalisesti”, Lukumies kertoo tulevaisuuden ajatuksista.

Nopeaa teollisen internetin pilotointia

Isona kansainvälisenä teollisuuskonsernina Sandvikilla on useita IoT-hankkeita menossa eri puolilla maailmaa. Lahden tehtaalle Sandvik valitsi Elisan IoT-alustan ja sen Smart Factory -konseptin.

“Kävimme sisäisen keskustelun, miksi ottaisimme yhden uuden IoT-alustan käyttöömme. Elisan IoT-alusta ThingWorx mahdollistaa nopean kehittämisen, koska siinä on paljon valmiita komponentteja hyödynnettävänä”, Markus Lukumies kertoo.

Elisa on sekä itse että IoT-kumppanien avulla koodannut IoT-alustan päälle erilaisia komponentteja, joita voidaan käyttää uudestaan, mikä nopeuttaa teollisen internetin pilotointia ja hyödyntämistä. Sandvikin Lahden tehtaan Smart Factory -hankkeen pilotti toteutettiin kolmessa kuukaudessa, jonka jälkeen tehtiin päätös hankkeen jatkosta.

“Tämä on ollut melko nopea harjoitus meille. Elisa on ollut ketterä ja olemme pystyneet hyödyntämään heidän alihankintaverkostoaan”, Lukumies kertoo.

Elisa on kouluttanut IoT-kumppaniverkostoonsa jo 200 IoT-alustan osaajaa teollisen internetin hankkeiden toteuttamiseksi.

Datan keruu tuo uusia mahdollisuuksia

Elisa on toteuttanut useita Smart Factory -hankkeita, joista yhden Saksaan RWTH Aachen -yliopiston yhdeydessä toimivaan e.Go-sähköautotehtaalle. 

“Vierailin Aachenissa ja sähköautotehtaan IoT-ratkaisu oli hyvin vaikuttava. Se oli tehty Elisan käyttämällä ThingWorxin IoT-alustalla ja antoi positiivisen kuvan Elisan IoT:sta”, Markus Lukumies kertoo.

“Nyt käytämme Lahden tehtaalla Smart Factoryn kaksiulotteista käyttöliittymää, mutta 3D-käyttöliittymällä saisimme lisää visuaalista näyttävyyttä toteutukseen, Lukumies kertoo.

Lukumiehen mukaan oleellisinta on kuitenkin seurattavien asioiden esille saaminen. Visuaalisuudessa tärkeintä on löytää käyttötarkoitukseen sopivin esitysmuoto. Kun data ja laskenta on saatu mallinnettua, on ulkoasun muokkaaminen pieni työ.

IoT:n hyödyntäminen on Sandvikin Lahden tehtailla ensi askeleissaan. “Emme edes vielä tiedä, mitä kaikki hyötyjä siitä saamme. Kunhan dataa alkaa kertyä ja opimme hyödyntämään sitä, saamme varmasti paljon uusia oppeja ja hyötyjä, mitä emme vielä osaa ajatella”, Lukumies analysoi.

Yksi mahdollisuuksista ovat lopputuotteet. “Tuotantodataa voidaan hyödyntää lopputuotteeseen liittyen”, Lukumies kertoo  tulevaisuuden mahdollisuuksista.