Luokkakuva 1985 Luokkakuva 2025

Takarivi: sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, sähköasentaja, kirjanpitäjä, siivooja, bussikuski.
Keskirivi: uittotyöntekijä, moottorinkorjaaja, pankkityöntekijä, apuhoitaja, myyjä, opettaja, vaateteollisuustyöntekijä, kotieläintenhoitaja.
Eturivi: rakennusaputyöntekijä, maanviljelijä, sihteeri, konttoristi, varastotyöntekijä, perhepäivähoitaja. *

Meistä tuli kaukokirurgeja, rekkamanagereita ja 3D-räätäleitä

Työelämä muuttuu, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, miten. Odotettavissa on uusia ammatteja, työnkuvia ja ansaintamuotoja. Digitalisaatio myllää työtä uuteen uskoon ja pakottaa työntekijät kehittämään itseään jatkuvasti.

Teksti: Enni Sahlman Kuvat ja videot: Vilja Pursiainen Infografiikka: Teemu Hotti
Kuvitukset: Mari Huhtanen Koonti: Jyri Öhman

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä. Mikä on uberisaatio?

Uberin ja Airbnbn jalanjäljissä Suomeen ovat hiipineet yritykset, jotka järjestävät työtä eri tavalla kuin olemme tottuneet. Yhä useampi on yrittäjä vaikka työskentelisikin työnantajalle. Työn ja ansaitsemisen uudet muodot ovat jo täällä. “Ehdin miettiä kotona kaksi päivää, että töitä pitäisi saada, kun työ siivoojana järjestyi Moppi-palvelun kautta”, nauraa Tarik Zari, 32. Nykyään on tyypillistä, että perinteiset yritykset jäävät ihmeissään katsomaan, kun markkinoiden uusi tulokas tulee ja tekee asiat täysin uudella tavalla. Ilmiötä kutsutaan uberisaatioksi. Yksi tällainen yritys on Zarin työllistänyt Moppi.

Zarin nopea työllistyminen on esimerkkinä inspiroiva, sillä moni tuskailee pätkätöiden tai työttömyyden kanssa. Työmarkkinoilla huolena on, että pian pitkät ja turvalliset työurat ovat tulleet tiensä päähän. Yksi syy tähän on digitalisaatio, joka sirpaloi työtä ja hävittää sitä. Samalla se automatisoi ja muuttaa lähes jokaista ammattia. Freelance-, osa-aika-, projekti- ja mikrotyö lisääntyvät.

Osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä.
Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä. Mikä on alustatalous?

“Isoin työmarkkinamuutos viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut yrittäjätyön lisääntyminen. Valtaosa uudesta työstä on syntynyt pieniin yrityksiin ja siitäkin valtaosa on yrittäjyyttä, yksinyrittäjyyttä”, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Myös siivoojana työskentelevä Zari on freelancer. Hänen jokainen työpäivänsä on erilainen. Usein keikat vievät asuntoihin ympäri Helsinkiä, toisinaan Lahteen saakka. Silloin, kun Zari jaksaa, hän tekee jopa kaksitoistatuntista päivää. Joskus työpäivä kestää neljä tuntia. Silloin jää paljon aikaa olla vaimon ja kolmen lapsen kanssa.

Zari on esimerkki alustatalouden työntekijästä. Hän saa työvuoronsa Moppi-palvelusta. Se on viime syksynä aloittanut yritys, joka välittää siivoojia yksityishenkilöille. Uutta on se, että siivoojat työskentelevät freelancereina, ja Moppi on työnantajan sijaan välittäjä. Freelancerit huolehtivat omasta sosiaaliturvastaan, eli maksavat esimerkiksi eläkkeensä itse. Palvelu veloittaa palkasta siivoustarvikkeiden käyttövuokran ja vakuutusmaksun. Näiden kulujen jälkeen työntekijälle jää tuntipalkaksi 12–13 euroa, josta jokainen freelancer maksaa verot oman verokorttinsa mukaisesti.

Zarin tapa työskennellä on vielä Suomessa harvinainen. Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen arvioi, että työnteko keikka- tai alustatalouden kautta koskettaa tällä hetkellä vain paria prosenttia suomalaisista työikäisistä. Yhdysvalloissa jo lähes joka kymmenes työntekijä työskentelee alustataloudessa.

Palkkatyö ei katoa

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä. Mitä on yrittäjämäistyminen?

Olemmeko kaikki pian Zarin lailla keikkatyöläisiä?

Emme, mikäli Etlatiedon Petri Rouvista on uskominen.

“On todennäköisempää, että alustatalouden kautta tehdään enemmänkin sivubisnestä jolloin se tulee palkkatyön rinnalle, ei korvaa sitä. Uskon, että palkkatyö pysyy dominoivana työn tekemisen muotona jatkossakin”, Rouvinen sanoo.

Viime kesän Zari kiersi festareilla ja tapahtumissa myyjänä. Sitä ennen hän on toiminut siivoojana oman yrityksensä kautta. Kun kesän keikkatyö loppui, Zari kotiutui nopeasti Mopille. Mopin kautta työskentelee tällä hetkellä noin 150 freelancer-siivoojaa.

“Ideaalitilanteessa yrityksemme tarjoaa työtä ihmiselle, jonka intohimo on jossain aivan muualla. Esimerkiksi basistille, joka haluaa tienata sen verran, että voi samalla soittaa tai opiskelijalle, joka haluaa ansioita opintotuen kylkeen”, sanoo Antti J. Peltonen, yksi yrityksen perustajista.

Alustatalous tarjoaa työntekijöille vapautta ja helpon tavan työllistyä. Haittapuolena on työn sirpaleisuus. Kukaan ei maksa palkkaa tai lääkärikäyntiä Moppi-siivoojalle tai Uber-taksikuskille, joka makaa influenssassa kotona.

Työelämä, jossa työntekijä joutuu kantamaan nykyistä huomattavasti enemmän vastuuta työn löytymisestä ja omasta sosiaaliturvastaan pelottaa monia. Laskeeko elintaso ja väheneekö vapaa-aika, kun työn metsästämiseen menee yhä enemmän aikaa ja kilpailu keikoista kovenee?

Onko työn tulevaisuus niin synkkä, kuin annetaan ymmärtää? Ei ole. Asiantuntija Petri Rouvinen kertoo, miksi:

Digitalisaatio muuttaa, tappaa ja synnyttää työtä

Tällä hetkellä työelämää muovaa vauhdikkaasti uuteen uskoon digitalisaatio. Sanotaan, että kaikki toiminnot, jotka voivat digitalisoitua, digitalisoituvat. On vaikea keksiä työnkuvaa, jossa tietojärjestelmillä ei ole tänä päivänä roolia.

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä.

Ammatit, joita eniten uhkaa muuttuminen tai kuoleminen, keskittyvät Uuttamaata enemmän muualle Suomeen. Pahiten uhan alla ovat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matalapalkkaiset, yksityisen sektorin, teollisuuden tai vähän koulutusta vaativat ammatit. Ne keskittyvät eniten Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan, vähiten Uudellemaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä. Pääkaupunki vetää korkeakoulutettuja, sillä siellä työtä riittää.

Etätyö on yksi mahdollisuus jakaa työtä tasaisemmin ympäri maata ja maailmaa. Digitaalisten palveluiden avulla työtä on mahdollista tehdä pitkienkin matkojen päästä. Digitaaliset palvelut toisaalta myös hävittävät työtä.

Kun siirryimme pankkien tiskeiltä maksamaan laskuja verkossa, tuhansista pankkivirkailijoista tuli tarpeettomia. Nettikaupan yleistyminen sai monet kivijalkaliikkeet kärvistelemään. Digitalisaatio vaikuttaa jopa juristien arkeen. Tulevaisuudessa yhä älykkäämmät ohjelmat pystyvät auttamaan varsin monimutkaisissa lakiongelmissa.

Vaikka ennustusten mukaan digitalisaatio tappaa työtä, synnyttää se myös sitä. Uusia työnkuvia syntyy sitä mukaa, kun uusia teknologioita otetaan käyttöön. On myös hyvä muistaa, että ammattikato ei ole uusi ilmiö, vaan ammattirakenteet ovat koko ajan muutoksessa. Digitalisaation myötä ne vain muuttuvat aiempaa nopeammin.

Työtä voi tehdä missä vain

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä. Mitä on digitalisaatio?

Digitalisaatio luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tapoja organisoida työtä uudelleen. Tällaiseen mahdollisuuteen tarttui perhe, joka muutti kaksi vuotta sitten Luxemburgiin äidin, Vivi Niemenmaan, EU-työn perässä. Perheen 7-vuotias tytär ilmoitettiin suomenkielistä opetusta tarjoavaan Eurooppa-kouluun. Isä Antti Pirskanen jatkoi ohjelmointi- ja media-alan yrityksensä pyörittämistä Luxemburgista käsin entiseen malliin.

“Minulle jäi muuton jälkeen paljon asiakkaita Suomeen. Työn tekemisen kannalta on ihan sama, olenko kadun vai maailman toisella puolella”, kertoo Antti Pirskanen.

Kuvat: Antti Pirskanen, Daniel Clarens

Antti Pirskanen ja Vivi Niemenmaa muuttivat perheineen Luxemburgiin, josta työnteko onnistuu entiseen malliin.

Pirskanen-Niemenmaan perheen tulot
koostuvat useasta eri lähteestä

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä.

Pirskaselle Luxemburgiin muutto on mahdollistanut yritystoiminnan laajentamisen. Tieto liikkuu nopeasti maasta toiseen Skypen, sosiaalisen median ja tiedonsiirtopalveluiden avulla. Uusia kontakteja syntyy uudessa maassa samalla, kun vanhat säilyvät kotimaassa.

Digitalisaatio pienentää Petri Rouvisen mukaan maailmaa ja globalisoi työmarkkinoita.

“Digitaalisten alustojen ansiosta työtä voivat tehdä nyt myös ihmiset, joiden on ennen ollut vaikea löytää töitä. Esimerkiksi painotuotteita voi tilata naapurissa sijaitsevan kivijalkapainon sijaan muualta Euroopasta. Pienellä painolla Serbiassa voi yhtäkkiä olla asiakkaita ympäri maailmaa, vaikka se aiemmin olisi kamppaillut asiakkaiden puutteen takia”, selventää Rouvinen.

Ammatit muuttuvat, mutta miten?

Oxford Internet Instituten tutkija Vili Lehdonvirta maalaa globalisoituvista työmarkkinoista mielenkiintoisen tulevaisuuskuvan: “Taksikuskit ovat turhaan huolissaan Uberista. Heidän suurin uhkansa saattaa olla intialaisessa palvelukeskuksessa istuva taksimanageri.”

Taksimanagerilla Lehdonvirta viittaa henkilöön, joka ajaa robottitakseja kauko-ohjaamalla. Jo nyt Yhdysvaltain armeijan taistelulentokoneita kauko-ohjataan Yhdysvalloista käsin ympäri maailmaa. Teknisesti on täysin mahdollista, että taksikuskeja ei pian tarvita, kun intialaisessa palvelukeskuksessa istuva henkilö on vastuussa sadasta helsinkiläistaksista.

Lehdonvirran skenaariossa robottiautot ajavat keskuudessamme itsenäisesti, mutta vika- ja vaaratilanteissa intialainen kauko-ohjaaja ottaa ohjakset ja hyppää etänä auton rattiin. Jo nyt Suomen teillä voi törmätä itseajavaan robottiautoon.

“Kuskin rooli autossa on minimaalinen, sillä niistä tulee entistä itseohjautuvampia. Ehkä todennäköisempi skenaario onkin, että taksikuskeille keksitään muuta työtä autolla ajamisen oheen. Kuten jonkin toisen yrityksen asiakaspalautteisiin vastaamista. Silloin ammatti ei häviä, mutta sen sisältö muuttuu”, Lehdonvirta sanoo.

Katso miten ammatit muuttuvat

Matkatoimistovirkailijasta tuli puutarhuri

Minna Alava, 46, valmistuu pian puutarhuriksi. Se on hänen kolmas ammattinsa. Ennen puutarhuriksi ryhtymistä Alava ehti myydä viisitoista vuotta ryhmä- ja teemamatkoja matkatoimistossa ja sitä ennen työskennellä kymmenen vuotta laivalla erilaisissa hommissa, muun muassa infotyöntekijänä.

Muutama vuosi sitten matkatoimiston henkilöstö väheni ja työmäärä kasvoi. Jatkuva tietokoneella istuminen aiheutti ongelmia kaularankaan. Samoihin aikoihin Alava huomasi, että hän rakasti puuhailla pihallaan ja päätti ryhtyä puutarhuriksi. “En ole katunut alanvaihtoa hetkeäkään, mutta kyllä sitä nuorempana oli rohkeampi. Tietysti työllistyminen jännittää, kun en ole ihan nuori enää.”

Puutarhuriksi ryhtynyt Minna Alava luottaa siihen, että kaikkea ei voi digitalisoida. Esimerkiksi kauniita kukkia.

Tulevaisuudessa meillä on yhä useampia työuria ja työidentiteettejä. Juuri kukaan ei tee koko työuraansa yhden työnantajan palveluksessa, ellei työnantajaksi lasketa työntekijää itseään. Työ yrittäjämäistyy, kun yhä useampi työllistää itse itsensä.

Kun työelämä muuttuu, koulutuksen on elettävä mukana alakoulusta lähtien.

“Työelämän toimenkuvat ovat aiemmin olleet sellaisia, että etukäteen on tiedetty, mitä taitoja tehtävässä menestymiseen tarvitaan. Näitä taitoja on sitten kouluissa opetettu. Nyt emme tarkkaan tiedä, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitsemme, koska liiketoimintaympäristöt ovat monimutkaistuneet”, sanoo kognitiivisen neurotieteen alan tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Hän näkee erityisen tärkeänä sen, että vuorovaikutustaidot ja empatiakyky nostetaan entistä vahvemmin mukaan opetukseen. Ne ovat niin sanottuja metataitoja eli itsen ohjaamisen ja johtamisen taitoja, jotka kantavat tulevaisuuden työelämässä pitkälle.

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä.

Lähde: Katri Saarikivi & ETLA

Ihminen peittoaa koneen luovuudessa, uteliaisuudessa ja vuorovaikutuksessa

Monessa tapauksessa työn teettäminen automatisoidusti roboteilla on tulevaisuudessa halvempaa kuin työn teettäminen ihmisellä.

Tämä selain ei tue infografiikan esittämistä. Mitä on robotisaatio?

Näin siksi, että robottien valmistuskustannukset ovat teknologian kehittymisen myötä alentuneet. Robotit eivät kuitenkaan kykene kaikkeen. Kun roboteille jätetään tylsä rutiinityö, voivat ihmiset keskittyä mielekkäisiin ja monipuolisiin töihin.

“Ihminen peittoaa koneen luovuudessa, uteliaisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Näistä taidoista pitää ottaa kaikki irti myös koulumaailmassa. Erityisesti luovan ajattelun yhdistäminen oppimiseen on tärkeää”, Saarikivi jatkaa. On tärkeämpää rakentaa uutta tietoa ja ratkoa ongelmia kuin opetella asioita ulkoa.

Ensi syksynä uudistuva opetussuunnitelma on askel lähemmäs Saarikiven visiota. Opetussuunnitelman tavoitteiksi on listattu esimerkiksi mahdollisuus oppia monipuolisissa ympäristöissä yhteisöllisesti ja luovasti, laaja-alainen sivistys sekä kasvun ja oppimisen jatkumo.

Leena-Maija Niemi Kauniaisten Kasavuoren koulusta on yksi opetussuunnitelman uudistamistyössä mukana olleista opettajista. Hän on ollut myös kehittämässä Unelmakoulu-ajattelua, joka tähtää siihen, että koulu on oppilaan näköinen.

“Tärkeintä koulussa on edelleen kasvokkainen kohtaaminen, mutta verkko tukee opetusta. Opettaja auttaa oppimisprosessissa tukijana ja ohjaajana. Oppilaat tekevät meillä paljon töitä ryhmissä ja opettaja voi seurata yhteistyön etenemistä ja auttaa myös verkkoympäristössä”, Niemi kertoo.

Leena-Maija Niemen oppilaat hyödyntävät paljon sähköisiä työkaluja. Videopuheluiden avulla esimerkiksi sairaana oleva oppilas voi osallistua ryhmätyön esittämiseen. Esimerkiksi ryhmätyön tekeminen voi jatkua luontevasti kotona läksynä verkkoympäristössä.

Oppiminen ei enää liity Saarikiven mukaan vain koulumaailmaan, vaan koko ihmisen elinkaareen ja työuraan. Elinikäinen oppiminen ja kouluttautuminen kannattavat.

“Oppiminen on terveellistä aivoille. On tutkittu, että dementiaa esiintyy vähemmän ihmisillä, joilla on takanaan useita opiskeluvuosia”, Saarikivi kertoo.

Jos oppiminen on tulevaisuudessa kiinteä osa työelämää, tuleeko työstä itsestään työhyvinvointia edistävä tekijä? Saarikivi näkee, että näin on.

Suomen Yrittäjien Hellstén uskoo, että tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää pitää huolta osaamisestamme. Koulutustasomme on koko ajan kasvanut, ja tasosta on syytä pitää huolta. Muuten työt valuvat muualle.

“Korkeatasoisesta koulutusjärjestelmästä on pidettävä huolta. Keskeistä on kuitenkin jokaisen yksilön halu ja valmius kehittää itseään”, Hellstén sanoo.

“Työelämällä on edessään muutos, mutta edes tutkijat eivät tarkkaan osaa ennustaa, millainen”, tiivistää Vili Lehdonvirta. Sen sijaan, että muutosta vastustaa, kannattaa siihen hypätä mukaan, sillä monet työn ja ansaitsemisen uudet muodot ovat jo täällä. Mitä sinä haluaisit tulevaisuudessa tehdä?

* Kuvaan on poimittu ammatti kustakin vuoden 1985 20 suurimmasta ammattiryhmästä.

** Skenaario vuodelle 2025 siitä, millaisiin ammatteihin koululaiset valmistuvat.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusraporttia (2015) Työn murros – Riittääkö dynamiikka? ja TEMin julkaisua (30/2014) Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen.

Jaa juttu:

Facebook Twitter Google LinkedIn