Digitalisaatio uudistumisen tukena – suurin muutos sitten kansanterveyslain

Hämeenlinnan terveyspalvelujen uudistus on saanut huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pienessä kaupungissa on otettu isoja digiaskeleita parin viime vuoden aikana, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Hämeenlinnan avosairaanhoidon ylilääkäri Tiina Merivuori arvioi uudistuksen vaikutuksia sekä kliinisestä että johtamisen näkökulmasta.

Suurin muutos sitten kansanterveyslain – näin kuvasi terveyspalvelujen uudistuksen merkitystä eräs hämeenlinnalainen terveydenhuollon ammattilainen. Ylilääkäri Tiina Merivuori on samaa mieltä kollegansa kanssa. Kansanterveyslaki linjasi vuonna 1972 terveyskeskusten toiminnan – nyt terveyspalvelujen toimintamalli uudistuu digitalisaation tuella.

”Hoitohenkilökunnan työ on muuttanut muotoaan, kun perusterveydenhuollon vastuulle on siirtynyt yhä enemmän erikoissairaanhoidon tehtäviä. Potilastapaukset ovat aiempaa haastavampia ja aika on kortilla. Uudistuksemme päätavoitteena on turvata palveluiden oikea-aikaisuus, riittävä saatavuus ja hyvä vaikuttavuus. Palvelut tuotetaan aiempaa tehokkaammin olemassa olevilla resursseilla siten, että ne tuottavat todellisia terveyshyötyjä”, Tiina Merivuori kuvaa.

Asiakkaat osallistetaan omahoitoon

Keskeinen osa uudistusta on niin kutsuttu omahoitomalli: asiakkaiden käyttöön tarjotaan digitaalisessa muodossa uusia palveluja ja luotettavaa, monipuolista terveystietoa. Vuonna 2015 avattu minunterveyteni.fi-palvelu yhdistää edistyksellisesti asiakkaiden itse tuottamaa tietoa potilastietojärjestelmän tietoon antaen yksilöllisiä, Käypä hoito -suosituksiin perustuvia terveysneuvoja. Palveluun kuuluu myös erilaisia valmennusohjelmia.

”Asiakkaiden minunterveyteni.fi-palvelussa tuottama tieto, kuten esimerkiksi erilaiset oirearviot, esitiedot ja terveystarkastukset toimivat hoitohenkilökunnan työn tukena. Tavoitteena on tarjota ihmisille entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itse hyvinvointiinsa – hoitoalan ammattilaiset pitävät huolta kokonaisuudesta ja johtopäätösten tekemisestä”, sanoo Merivuori.

Palvelut  kehittyvät ja kasvavat

Hämeenlinnassa ei ole jääty paikalleen, vaan digipalveluita kehitetään vauhdikkaasti eteenpäin. Kaikkii palveluihin pääsee nyt yhdellä kirjautumisella ja uusia oirearvioita saadaan tarjolle tasaiseen tahtiin.

”Olemme perustaneet tämän vuoden puolella myös uuden keskitetyn virtuaaliyksikön, jossa työskentelee kaksi sairaanhoitajaa. He käyvät läpi oirearvioita, ovat yhteydessä asiakkaisiin ja konsultoivat tarvittaessa lääkäriä. Aivan tuoreimmat kokeilumme liittyvät videovastaanottoon, jossa riittää vielä opeteltavaa: pohdimme millaisten asiakkaiden kohtaaminen on mielekästä ruudun välityksellä”, Tiina Merivuori kertoo.

Myös mobiilisovelluksen avulla etänä tehtävien astman puhallus- eli pef-mittausten ja verensokeri- ja verenpainemittausten käyttö on laajenemassa: eniten kokemusta on pef-etämittauksista, ja muidenkin etämittausten määrä kasvaa tasaisesti. Uusin kokeiluista on sydämen rytmihäiriöiden mittaaminen mobiilisovelluksen avulla.

Etämittaus merkitsee ajansäästöä ja laadukkaampaa hoitoprosessia

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Merivuori innostuu puhuessaan etämittauksen hyödyistä – uusi mittaustapa on otettu erittäin hyvin vastaan niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin parissa. Mittaustulokset siirtyvät nyt älypuhelimen välityksellä asiakkaalta suoraan hoitohenkilökunnan ruuduille.

”Kokemuksemme ovat lääkärin näkökulmasta hyviä: pystymme seuraamaan, että mittaukset on tehty oikein, ja että saadut tulokset ovat selkeitä ja laadukkaita. Tietyt merkitykselliset arvot saamme arvioitavaksi valmiiksi laskettuina. Olemme saavuttaneet etämittauksen avulla merkittävän ajansäästön kaikille, ja tämän lisäksi laadullisen parannuksen prosessiimme – saavutettu hyöty on suuri ,kun kysymyksessä on tavallinen tutkimus, kuten esimerkiksi pef-mittaus.”

Askel kerrallaan digiin

Tiina Merivuoren mukaan koko terveydenhuollon sektori on väistämättä digitalisoitumisen edessä, kyse on vain toteutuksen tahdista. Hän suosittelee etenemistä askel kerrallaan: ensin uudet toimintamallit omaksuu ydintekijöiden tiimi, minkä jälkeen se voi tukea vertaisryhmiä uuden opettelussa. Hämeenlinnassa etulinjassa on ollut moni pitkän linjan hoitaja, jonka esimerkki madaltaa muiden kynnystä lähteä kokeilemaan uusia työtapoja.

”Kaikille terveydenhuollon toimijoille olisi nyt tärkeää löytää yhteiset tavoitteet ja mittarit uusien työtapojen vaikuttavuuden arvioimiseen. Digitaalisten palvelujen tulee lisätä saatavuuden lisäksi terveyshyötyjä – se on kuitenkin kaiken tekemisemme tärkein päämäärä”, Merivuori tähdentää.

Hämeenlinnan kokemukset ovat rohkaisevia – myös terveyshyötyjen näkökulmasta.

KATSO VIDEO, MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY SAIRAANHOITAJA HEININ JOKAPÄIVÄISESSÄ TYÖSSÄ

LATAA OPAS 

Tutustu Elisa Etämittaukseen.