Automaatio ja offshoring

Lukuaika < 1 min

Globalisaatio ja ICT linkittyvät toisiinsa kahdensuuntaisesti. Nyt käynnissä oleva globalisaation aalto pohjautuu pitkälti ICT:lle ja toisaalta taas juuri globalisaatio vaikuttaa ICT:hen ehkä toimialoista kaikkein eniten. Vaikutus on ollut niin suuri, että erityisesti palveluissa ICT-alan kehitys tuntui hetkeksi pysähtyneen kaikilta muilta osiltaan paitsi palkka-arbitraasin hyödyntämisessä eli suomeksi työn siirtämisessä halvemman palkkatason maihin. Alun perin siirtoja tehtiin Intiaan ja nykyään vaikka Indonesiaan ja Afrikan maihin. Valtavat erot työvoimakustannuksissa saivat osan asiakkaista jopa pyytämään tai vaatimaan toimittajia ”tehostamaan” toimintaansa ensisijaisesti juuri tällä tavalla.

Trendi meni aika pahasti yli. Nyt asiakkaat joutuvat jo varmistamaan sopimuksilla, että asiakasrajapinta Suomessa on riittävän suorituskykyinen, loppukäyttäjät saavat palvelua osaamallaan kielellä, sekä tietosuoja- ja -turvakriittisen datan käsittely pysyy oikeassa paikassa.

Mielestäni mielenkiintoisin muutos tapahtui silti samanaikaisesti taustalla. Maailmassa on nimittäin pitkällä aikavälillä vain yksi asioita aidosti ja pysyvästi kehittävä voima eli teknologinen kehitys. Samalla kun palvelutuottajat keskittyivät hyötymään globalisaatiosta, tämä kehitys vei automaation aivan uudelle tasolle. Oikea kysymys ei enää ole ”Kuinka iso palkkaero Intian ja Suomen välillä on?” vaan ”Mitkä tehtävät voin automatisoida kokonaan?”

Jälkeenpäin ajateltuna tämän olisi pitänyt olla itsestään selvää. Offshore-hankkeissa tyypillisesti puhutaan rutiininomaisesta työvoimavaltaisesta työstä, joka ei vaadi innovointia tai sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi varaudutaan määrittelemään tehtävät työt huomattavasti aiempaa tarkemmin, jotta ne voidaan suorittaa varmasti oikein ensimmäisillä ohjeilla tuntematta ja ymmärtämättä sovelluskohdetta. Kuulostaa koneelta, ohjelmoinnilta, automaatiolta – eikö totta?

Nopeasti voisi ajatella, että automatisoitu suomalainen on aivan yhtä halpa kuin automatisoitu intialainen, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Suomi on nimittäin huomattavasti parempi paikka pyörittää konesaleja lähtien jo siitä, että sähkö ja jäähdytys ovat halpoja ja luotettavia. Lisäksi, kun automatisoituun prosessiin joskus täytyy koskea, on erittäin hyvä, että sitä on tekemässä ihminen, joka on tavannut asiakkaan ja puhunut hänen kanssaan samaa kieltä. Tapaamisessa on kysymys sekä sijainnista että välikäsien määrästä.