Älykello muistuttaa unen merkityksestä

Liian vähäinen nukkuminen näkyy nopeasti huonompana keskittymiskykynä, kaavamaisena ajatteluna ja muistin heikkenemisenä. 

Hektinen elämäntapa jyrää usein ensimmäisenä unen. Vaikka tietää, että unta pitäisi saada enemmän, kaiken kiireen keskellä nukkuminen yksinkertaisesti jää liian vähälle huomiolle. Älylaitteiden avulla unen voi nostaa takaisin sen ansaitsemalle paikalle.

”Parhaimmillaan ihminen kiinnittää laitteiden avulla enemmän huomiota nukkumisen tärkeyteen ja tulee tietoiseksi väsymyksestä liian vähäisen unen jälkeen”, unitutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Tarja Stenberg sanoo.

Unesta nipistäminen näkyy Stenbergin mukaan nopeasti ajattelun hidastumisena ja yksinkertaistumisena. Lyhytaikainen muisti heikkenee ja oppiminen vaikeutuu. Kaikki näyttää synkemmältä kuin onkaan, ja pienetkin asiat ärsyttävät.

”Väsyneenä yrittää ratkaista ongelmaa uudestaan ja uudestaan samalla keinolla ilman tulosta. Se on merkki aivojen luovuuspotentiaalin heikkenemisestä.” Yrittäjä varsinkin tarvitsee luovuutta, varsinkin poikkeuksellisina aikoina.

Univelka voi kertyä huomaamatta

Liian vähäisellä unimäärällä pystyy porskuttamaan pitkäänkin varsinkin jos on paneutunut innostaviin tehtäviin. Silloin väsymystä ei välttämättä edes huomaa. Innostuksen tunne ei kuitenkaan vähennä ihmisen luontaista unentarvetta, joten jossain vaiheessa univelka kaatuu päälle.

Paljonko unta sitten on tarpeeksi? Kahdeksan tunnin perussäännön tietävät kaikki, mutta silti siitä on vaikea pitää kiinni. Sopiva unen määrä onkin yksilöllinen ominaisuus, joka selviää luonnostaan esimerkiksi lomalla, jolloin voi mennä nukkumaan, kun väsyttää, ja herätä ilman herätyskelloa.

”Kyllä ihmiset aika hyvin löytävät luontaisen unen määränsä, jos vain uskaltavat olla rehellisiä itselleen”, Stenberg sanoo. Itselleen sopivan unen määrän löytämisessä älykellosta on varmasti apua.

Älykello muistuttaa nukkumaanmenosta

Tärkeimpiä asioita hyvän unen ylläpidossa on Stenbergin mukaan säännöllinen vuorokausirytmi. Sänkyyn on syytä mennä ja sieltä nousta aina samaan aikaan. Jos työajat ja vuorokausirytmi ovat sirpaleiset, älykello voi auttaa saamaan elämään rytmiä muistuttamalla sopivista nukkumaanmenoajoista.

”Kun elimistölle antaa mahdollisuuden arvata etukäteen, että nyt tulee uniaika, se alkaa valmistaa itseään uneen. Kun nukahtamisviive on lyhyempi, saadaan enemmän irti unesta, koska se sattuu ihmisen luonnolliseen uniaikaan eli yöhön.”

Jos taas menee sänkyyn kesken kiireen, nukahtaminen helposti kestää. Siten kello voi välillisesti helpottaa nukahtamista.

Älylaitteet mittaavat unta kahdella eri tavalla: joko liikkeen tunnistuksen tai sykkeen seurannan avulla. Laitteen avulla voi varmistaa, että sopiva unimäärä tulee joka yö täyteen.

Stenberg kuitenkin muistuttaa, että hyvätkään laitteet eivät ole taikakaluja. Joskus esimerkiksi käyttäjästä tuntuu, että laite näyttää aamulla aivan erilaista unimäärää kuin miltä nukkujasta itsestään tuntuu. Tämä johtuu siitä, että jos käyttäjä makaa rauhassa paikoillaan, kello saattaa tulkita valvetilan uneksi.
Myöskään laitteiden tarjoamaan eri univaiheiden tulkintaan ei kannata luottaa liikaa, koska siinä älykellot eivät Stenbergin mukaan vielä ole täysin luotettavia.

Stressin mittaus tukee jaksamista

Hyvän unen taustalla on myös se, miten hyvin onnistuu välttämään stressiä päiväaikaan. Tässäkin älykellot ja älysormukset voivat tulla avuksi. Laite kertoo sykevälivaihtelua mittaamalla, onko sen käyttäjän hermoston tila kiihtynyt vai ei. Toiminnosta voi olla apua erityisesti niille, jotka ovat huonoja tunnistamaan kehonsa reaktioita.

”Kun kello ilmoittaa ylivireydestä, se on merkki panna kännykkä pois”, kertoo fysioterapeutti ja personal trainer Johannes Hesso.

Kellon avulla voi oppia lisäämään arkeensa vaikkapa mindfulness-hetkiä, kevyttä palauttavaa liikuntaa tai meditointia, joista voi ohjelmoida kelloon muistutukset.

”Jotkut tosin kokevat tällaiset muistutukset ahdistavina, jos kellon ehdottamia harjoitteita ei ehdi kiireessä tehdä. Kannattaa käyttää maalaisjärkeä”, Hesso lisää.

Stenbergin mukaan sitä tarvitaan älykellojen avulla tehtävässä unen ja stressin seurannassa muutenkin.

”Laitteet eivät pysty diagnostiikkaan. Älykellot voivat tuoda elämään paljon iloa, mutta niiden ilmoituksia ei pidä ottaa kirjaimellisesti.”

Kellojen tuoma apu sopiikin parhaiten niille, joilla ei ennestään ole valtavia ongelmia unen kanssa.

”Jos on säännöllistä unettomuutta, pitää hakeutua lääkäriin. Uni on stressin herkimpiä mittareita, ja jos unet lähtevät, se on aina hälytyskello.”


Esimerkkejä kelloista, joissa on erinomaiset toiminnot unenseurantaan:

 

->Valitse itsellesi sopivin älykello Elisan yritysverkkokaupasta

-> Oletko kuluttaja? Siirry Elisan verkkokauppaan kuluttajille